Leijonien lätkätähdeltä suorat sanat Ruotsin kiekkoliigasta – ”Kyllä mä sanoisin”
SHL:ssä pelataan laadukkaampaa lätkää kuin kotoisessa SM-liigassa.
Oli aika, jolloin SM-liigaa kuvailtiin maailman kovimmaksi jääkiekkosarjaksi heti tarunhohtoisen NHL:n jälkeen. Planeetan toiseksi kovimman kiekkosarjan titteli olikin ansaittu vielä kultaisella 1990-luvulla ja 2000-luvun taitteessa.
Tuolloin kotimaan kaukalossa kiekkoili poskettoman kovia pelimiehiä. SM-liigan hurjimmat tykit siirtyivät saumattomasti tekemään tuhojaan rapakon taakse NHL:ään.
Sittemmin SM-liigan taso on kyykännyt kansainvälisessä kilpailussa. Vladimir Putinin propagandaliiga KHL näytti hetken hauista, mutta myös Sveitsin NL ja Ruotsin SHL ovat jo aikaa sitten pistäneet vilkun päälle ja painelleet ohituskaistaa pitkin ohi.
Tätä nykyä SM-liiga saa tosissaan kamppailla elintilastaan myös Saksan DEL-liigaa ja Tshekin Extraligaa vastaan. Nekin alkavat olla palkanmaksukyvyiltään jo eri sarjassa Suomen kiekkoseurojen kanssa.
”Vauhtia on enemmän”
Leijonien luottohyökkääjä Hannes Björninen, 29, kiekkoilee kolmatta kauttaan Ruotsin SHL:ssä. Ensimmäinen sesonki vierähti Brynäsin paidassa. Nyt meneillään on toinen kausi Örebrossa, jossa lahtelaisesta on leivottu varakapteeni.
Ruotsin kiekkoliigaa on kehuttu luisteluvoimaisemmaksi kuin kotimaista SM-liigaa. Pelaajatkin ovat napsun pari kovempaa kaliiberia. Hannes allekirjoittaa asetelman.
– Kyllä mä näin sanoisin, joo. Vauhtia on vähän enemmän, varmasti myös yksilötaitoa. Se on se suurin ero, ”Hanu” vertaa liigoja.
– Ruotsissa kaukalot ovat suurempia kuin Suomessa. Siellä pelataan täydessä eurooppalaisessa kaukalonmitassa eli jääalaa on enemmän. Sekin tuo vähän eroja.
Katsomoissa tungosta
Myös Suomen ja Ruotsin kiekkokulttuureista löytyy eroavaisuuksia. Länsinaapuri on väkiluvultaan Suomea suurempi maa, ja se heijastuu lätkäkatsomoon.
Mihin vain menee pelaamaan, niin katsomoissa näkyy paljon fanipaitoja ja seuran värejä.
– Ruotsissa hallien täyttökapasiteetti on isommin käytössä, ainakin suurimmassa osassa kaupunkeja. Yleinen tunnelma on erilainen, koska Ruotsissa hallit ovat täydempiä, Hanu tuumaa.
Kannattajakulttuurissakin on kuulemma eroja länsinaapurin eduksi.
– Mihin vain menee pelaamaan, niin katsomoissa näkyy paljon fanipaitoja ja seuran värejä. Sellainen luo oman tunnelmansa.
Vielä varaa parantaa
Hiljattain 29 vuotta täyttänyt Hannes alkaa olla kiekkoilijana parhaassa iässä. Pitkään kotimaista Liigaa kasvattiseurassaan Pelicansissa pelannut Hanu on nähnyt myös vajaan kauden KHL:ää. Nyt meneillään on siis kolmas kausi SHL:ssä.
Mihin saakka luottosentterillä olisi vielä eväitä? Tunnollinen pelimies vastaa vihjaamalla, ettei ole vielä saavuttanut kiekkoilijana absoluuttista huippuaan.
– Ajattelen tulevaa sen kannalta, että pystyisin olemaan koko ajan parempi pelaaja ja ulosmittaamaan oman potentiaalini. Sitten sen näkee, mikä se oma huippu on.
– Olen avoimin mielin. Euroopassa on tällä hetkellä sellainen tilanne, että Ruotsi ja Sveitsi ovat täällä ykkösliigoja. Katsotaan, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.