Kommentti: Suomi rypi historiallisen rumasti Pariisissa – nämä naiset ansaitsevat kunniaa

Suomi suoriutui Pariisin kesäolympialaisissa historiallisen heikosti. Ensimmäistä kertaa koskaan kotiin tuomisina ei ollut ainuttakaan mitalia. Silti maamme keikkuu kaikkien aikojen tilastoissa mitalitaulukon kärkipäässä, mikä tuntuu uskomattomalta.

Suomi on osallistunut kesäolympialaisiin 27 kertaa. Niistä perämetsien kansa on onnistunut kahmimaan komeat 305 mitalia, joista 101 kultaisia. Kaikkein rankin yksittäinen mitalisadekuuro koettiin tasan 100 vuotta sitten – silloinkin Pariisissa.

Kesäolympialaisissa 1924 Suomi oli koko mitalitaulukon kakkonen saavutettuaan huimat 37 mitalia. Kolmanneksi sijoittuneella Ranskalla oli tosin yksi mitali enemmän, mutta kultamitalien määrä ratkaisi: suomalaisilla niitä oli 14, fransmanneilla 13.

Ja miettikääpä tätä: Paavo Nurmi juoksi kyseisissä kisoissa Suomelle yksin viisi (!!!) olympiakultaa. Ville Ritolakin neljä. Suorastaan mielipuolisen kovia saavutuksia.

Keihäskarju Pakistanista

Eihän kovin moni tällaisia kultaisia kisoja enää muista, eikä ihmekään. Aikaa kun on kulunut sen 100 vuotta. Maailma on toki nykyään hyvin erilainen kuin vuosisata sitten. Kansainvälinen kilpailu on kiristynyt valtavasti.

Vuoden 1924 Pariisissa nähtiin vain kaksi Afrikan maata, Egypti ja Etelä-Afrikka. Sittemmin jossain Pakistanissa ja Intiassa on opittu esimerkiksi heittämään kohtalaisesti keihästä. Lisätietoja voi kysellä vaikka Oliver Helanderilta.

Suomikin on nykyään erilainen. Ei täällä enää hiihdetä kouluun tai juoksennella päivät pitkät ulkosalla. Nyt nuoriso hakkaa yöt läpeensä Pleikkaria ja ajelee päivät skooteilla, jos vähän kärjistetään. Fakta kuitenkin on, että kansalaisten kunto on romahtanut.

Herrat selittelyjen mestareita

Kuinka realistista suomalaisilta edes oli odottaa mitään mitaleja? No, pohjoismaisessa vertailussa turpaan tuli niin Ruotsilta (11 mitalia, 4 kultaa), Norjalta (8 mitalia, 4 kultaa) kuin Tanskaltakin (9 mitalia, 2 kultaa).

Vain vajaan 400 000 asukkaan Islanti konttasi mitalivertailussa yhtä surkeasti kuin Suomi. Pärjäsimme siis yhtä heikosti kuin asukasluvultaan noin Tampereen seudun kokoinen saarivaltio.

Tulevaisuuskaan ei näytä järin hyvältä, paitsi Olympiakomitean johdossa. Jos nimittäin selittelyistä jaettaisiin jalometallia, Suomi olisi jälleen heittämällä Paavo Nurmen mitalitahdissa.

Urheilijoiden keskuudessa on onneksi muutamia valopilkkuja, joihin katseet kääntyvät Los Angelesin kesäolympialaisissa 2028.

Kovia tekijöitä tulossa

Pienestä pohjanmaalaiskylästä ponnistava IK Falkenin Nathalie Blomqvist, 23, ylsi Pariisissa historian ensimmäisenä suomalaisnaisena 5000 metrin olympiafinaaliin. Se on oikeasti kova temppu ja ehdottomasti hatunnoston arvoinen suoritus.

Lahden Ahkeran Ilona Mononen, 20, tutustui vasta vuosi sitten 3000 metrin estejuoksuun ja pinkoi Pariisissa jo uuden Suomen ennätyksen. Kehitys on ollut räjähdysmäistä ja tulevaisuudessa vauhti sen kuin kiihtynee.

Eikä unohtaa sovi 21-vuotiasta Silja Kososta. Seiskankin esittelemä moukarilupaus väläytteli jo Pariisissa, mutta jahka arvokisakokemusta kertyy lisää, Enkelten kaupungissa saattaa hyvinkin räpsähtää. Toivoa sopii, että skeittauksen ihmelapsi Heili Sirviö edustaa vielä silloin Suomea.

Eetu Ampuja, erikoistoimittaja