Se olikin Synkkä talo preerialla – klassikkosarjan taustalla viinaa, insestiä, lääkkeitä ja kiusaamista

Pieni talo preerialla oli 1970-luvun klassikko, jonka kulisseissa oli paljon synkempää kuin ruudussa nähtiin.
Pieni talo preerialla -sarjaa tehtiin 1974–1983. Puhtosarjan taustat eivät kuitenkaan vastaa perheohjelman kiillotettua kuvaa pilleriongelmineen, alkoholisteineen ja insestiuhreineen.
Ennen someaikoja paljon sai tapahtua tähdillekin, kunhan se tapahtui pienehkössä piirissä ja vaikkapa tutussa ravintolassa tai samanmielisessä naapurustossa.
1970-luvun mediakaan ei aina mielellään tarttunut skandaaleihin, jos toimittaja oli mokailevan staran tuttu, kuvauksissa toimittiin pahamaineisesti "ajan hengen" mukaan tai muuten vain suojellakseen sarjan mainetta puhtoisena perhesarjana.

Perheen isänä uskovainen despootti
Pieni talo preerialla -perheen isää Charles Ingallsia esitti sarjan alkaessa 38-vuotias jo ansioitunut näyttelijä-tuottaja Michael Landon. Hänet muistetaan myös aikaisemmasta roolistaan Bonanza-lännensarjassa ja kasarisarjasta Enkeli maantiellä.
Vaikka Mike sarjan päätähtenä ja tuottajana välillä näytti epäreilusti isännän otteita ja jopa valehteli näyttelijöille, hänellä oli taustallaan omat aaveensa.
Uskonnollisessa kodissa kasvanut Mike kaipasi henkistä kotia, mutta ei tahtonut pikkupoikana löytää omaa paikkaansa, kun äiti oli harras katolinen ja isä juutalainen.

Mike on kertonut poikansa kirjoittamassa, kuolemansa jälkeen julkaistussa elämäkerrassa I Promised My Dad, että sai viettää esimerkiksi teinivuotensa koulussa aika yksin. Ruokalassa hänelle ei riittänyt seuraa, ja seuraelämää haittasi, ettei kenenkään kristityn tytön isä pikkukaupungissa päästänyt tytärtään edes treffeille juutalaisisän pojan kanssa.
Hän myös pelasti äitinsä rantalomalla merestä, kun tämä yritti itsemurhaa hukuttautumalla. Kohta sen jälkeen äiti kuittasi koko tapahtuman Miken omana draamana, kun tämä vielä oksenteli rannalla nielemäänsä merivettä.
Koko lapsuutta varjostivat äidin muutama itsemurhayritys ja nuoren pelko äitinsä puolesta. Äiti oli muutenkin ankara. Kun Miken huoli teki hänestä vuoteenkastelijan, äiti turvautui ikävään konstiin omasta lapsuudestaan.
Iltaisin ei saanut juoda, ja äiti ripusti aamupäivällä kouluun lähteen Miken keltaiseksi värjäytyneen lakanan roikkumaan tämän ikkunasta, jotta kaverit voisivat ivata ja näin motivoida pientä poikaa lopettamaan kastelun.
Ainoa tulos oli entistä kovempi pelko, nestehukka ja se, että Mike juoksi ruokatunnilla kotiin piilottamaan lakanat, etteivät kaverit näe niitä.
Bonanza-tähtiä on yhä elossa! Tältä he näyttävät nyt
Mikestä tuli hyvin ankara katolinen, vaikka elämänsä ehtoopuolella hän myös osallistui aktiivisesti avustus- ja hyväntekeväisyystöihin. Hän kuitenkin esiintyi tiukan moraalin vaalijana, vaikka myöhemmin tunnusti olleensa muun muassa juomari.
Työpaikalla Pieni talo preerialla -sarjan kuvauksissa hän oli arvaamaton tunteiltaan. Mike saattoi ensin olla oikeasti hyvä henkilöohjaaja ja kannustava pomo, seuraavassa hetkessä hän haukkui roolisuoritusta ja edellytti Bonanza-ajoiltaan uuteen sarjaansa palkkaaman henkilöstön naureskelevan hänen mukanaan.
Mike kuitenkin ehti ennen kuolemaansa haimasyöpään vuonna 1991 sopia monen tähden kanssa ja kertoi muun muassa äitinsä toimineen vain sen ajan parhaan osaamisen mukaan.
"Äiti" joi ja oli pilkan kohteena
Yksi näyttelijöistä, joille Michael Landon naureskeli näkyvästi Pieni talo preerialla -kuvauksissa oli Ingallsien perheen äitiä Carolinea esittänyt Karen Grassle.
Kiistat roolipuolison kanssa alkoivat, kun Karen kävi pyytämässä sarjan alkuvaiheessa palkankorotusta. Hän perusteli pyyntöään vertaamalla palkkatasoaan muihin vastaavissa roolitehtävissä tv-sarjoissa oleviin naisiin.
Tuottaja-Mike vastaili toistuvasti kieltävästi, ja usein eri syyllä kuin edellisellä kerralla. Hän myös otti Karenin kahdenkeskisiin "kehityskeskusteluihin" tämän palkkapyyntöjen vuoksi ja aloitti naureskelutemppuilunsa kuvauksissa.

Myöhemmin Karen otti palkkionsa puheeksi suoraan sarjan ostajien kanssa, ja nämä vastoin Miken puheita suostuivat korottamaan palkkiota. Koko sarjan tuotannon ajan Karenin ja Miken tosielämän suhteet olivatkin siitä eteenpäin kylmät.
Nykyisin 81-vuotias Karen onkin innokas naisasianainen. Hän onkin ehtinyt sarjan jälkeen muun muassa lobbaamaan rahoitusta perheväkivallan uhreille ja edistämään tasa-arvoa lainsäädännössä.
Myös Karen oli alkoholisti. Vaivan ja tavan hän oli perinyt alkoholisti-isältään.
Ongelmansa Karen tajusi juotuaan kuvauksissa pidetyn pienen juhla-aterian kunniaksi lasillisen viiniä. Hän kertoi The Peoplelle, miten koko loppupäivä meni ketuilleen. Hän ei saanut mitenkään mielestään pulloa, joka oli jäänyt avoimena ruokapöytään.
Yllättävä paluu - muistatko vielä, kuka oli Karhu Adams?
Myöhemmin hän oli pitämässä puhetta feministisen järjestön konferenssissa, ja maisteli punaviiniä niin paljon, että mokasi itsensä puhujapöntössä olemalla näkyvästi päihtynyt. Hänen annettiin puhua loppuun, mutta palaute oli ankaraa.
Niinpä hän vuonna 1977 pisti korkin kiinni. Pari kuukautta sen jälkeen hänen alkoholisti-isänsä kuoli sairauteensa.
Karen on kertonut olevansa tyytyväinen siitä, miten sai välit sovittua Miken kanssa ennen tämän kuolemaa. Hän myös kertoo surutta, miten loistava ja rohkaiseva henkilöohjaaja Mike oli hyvinä hetkinään.
Ingallsin Laura oli lääkekoukussa
Kiltin tai pikemmin täydellisen tytön esikuvaksi Maija Vilkkumaan biisissäkin noussut Ingallsin Laura sai sarjassa tulkitsijakseen Melissa Gilbertin.

Melissan elämä alkoi hankalasti, kun hänen vanhempansa antoivat hänet adoptoitavaksi heti syntymän jälkeen. Seuraavana päivänä adoptioisäksi valikoitui viihdealalla jo toimivat vanhemmat.
Kun Melissa oli 11-vuotias ja Pieni talo preerialla oli ollut tuotannossa jo parisen vuotta, hänen isänsä kuoli aivohalvaukseen.
Tai niin pikkuiselle Melissalle kerrottiin.
Myöhemmin hänelle selvisi, että koomikkona uraa tehnyt sotaveteraani-isä olikin tehnyt itsemurhan. Isä oli kärsinyt toisesta maailmansodasta asti jatkuvista, parantumattomista kivuista, eikä kestänyt enää elämäänsä.
1990-luvulla sarjan päätyttyä jo ajat sitten Melissa kärsi alkoholismista, mutta sen lisäksi myös lääkeriippuvuudesta, joka on Yhdysvalloissa vaarallisen yleistä. Hän kuitenkin sai pötkittyä riippuvuuksiaan pakoon kuivalle rannalle.

Sittemmin Melissa on osallistunut muun muassa politiikkaan sekä ollut vuosituhannen alussa neljä vuotta elokuva- ja tv-näyttelijöiden liiton Screen Actors Guildin puheenjohtajana.
Terveysongelmat ovat vaivanneet häntä niin, että muun muassa politiikka sai jäädä terveyssyistä kesken kiivaiden kampanjoiden. "Laura Ingalls" myös poistatti silikoninsa terveyssyistä vuonna 2015.
Kauppiaan vaimo ryhtyi hipiksi
Toinen tärkeä Pieni talo preerialla -perhe Ingallsien lisäksi oli Olesonin kauppiasperhe. Sopuisa kauppiasisä oli nainut teräväkielisen ja juonittelevan vaimon Harrietin ja saanut tämän kanssa vielä pahatapaisemman Nellie-tyttären.
Kauppiaan Harriet-vaimoa sarjassa Katherine MacGregor. Pisteliäs ja kiukkuinen sarjan kauhuhahmo oli kuvauksissa huumorintajuinen ja jo tuolloin vintagekoruista innostunut viisikymppinen kulttuuridaami.
Hän oli työryhmän keskuudessa yhtä ominaisuuttaan lukuun ottamatta pidetty hahmo. Katherinen ongelmaominaisuus oli, että hän oli alkoholisti ja joi kuvitellen ongelmansa pysyneen muilta salassa.

Myös hän sai kuitenkin ongelmansa kuriin, ja selvisi kliinisestä alkoholismistaan itse asiassa jo sarjan kestäessä. Ratkaisuksi hän löysi hindulaisuuden, ja katolisen Miken tavoin myös hänestä tuli uskonnolleen hyvin omistautunut.
Kun sarjan päätyttyä kuvattiin vielä elokuva, joka kutoi rakastetun sarjan langat yhteen, ei kiukkuista kauppiaan rouvaa enää nähty elokuvassa. Näyttelijä näet oli mieluummin Intiassa uskonnollisella vaelluksella.
Katherine kuoli 93-vuotiaana vuonna 2018.
Kauhukakaran näyttelijä on insestin uhri ja muutti lakia
Prairie Bitch -lempinimen saanutta Nellie Olesonia esitti nykyisin 62-vuotias Alison Arngrim.
Alisonin nuoruus on ollut jopa Michael Langdonin elämää synkempää. Alison on perheen piirissä tapahtuneen insestin uhri. On hyvä muistaa, että perhe ei tässä merkityksessä välttämättä tarkoita vain isää ja äitiä, vaan perhettä laajemmin.
Alisonin kokema seksuaalinen väkivalta on Indy 100 -sivuston haastattelun mukaan rajoittunut lyhyelle ajalle ennen kouluvuosia. Totta kai se on silti liikaa, joten "lyhyt" ei tässä merkitse helpotusta, vaan kuvaa vain tapahtumien luonnetta.

Julkisuuteen asian kanssa Alison tuli vuosituhannen alussa jo keski-ikäisenä. Tuolloin hänelle näet selvisi, että Kalifornian laissa oli poikkeustapauksia varten helpotus, jonka vuoksi tuomittukaan pedofiili ei välttämättä päädy vankilaan. Itse asiassa tekijä saisi puhtaat paperit ja merkinnät poistetuiksi, jos osallistuisi terapiaan.
Alison ryhtyi toimintaan. Hän otti yhteyden kansallisen tason lastensuojeluorganisaatioon ja nosti asiasta metelin. Hän sai aikaan lakiesityksen, jolla poikkeustapaussäännön tuottama porsaanreikä tukittaisiin.
Sitä varten hänen piti kuitenkin koota kohtalotovereitaan, jotka tulisivat julkisuuteen ja asteleisivat Kalifornian senaatin komission kuultaviksi. Porsaanreikä tukittiinkin vuonna 2005, alle vuoden päästä siitä, kun Alison nosti asian esiin.
- Enemmistö seksuaalisesti hyväksikäytetyistä lapsista on jonkun sukulaisen tai perheen hyvin läheisen henkilön uhri. Siksi tämä porsaanreikä laissa ei ollut poikkeus, kuten sitä kutsuttiin. Se oli sääntö. Se oli hulluutta, Alison sanoi vieraillessaan Oprah Winfreyn ohjelmassa.
Insesti-isä ei valita tuomiostaan: "Hän on erittäin raskaalla mielellä"
Pieni talo preerialla -sarjan kauhukakaran näyttelijän nuoruus ja lapsuus oli muutenkin ankaraa aikaa. Perhettä varjosti suru, kun isä petti toistuvasti äitiä muiden miesten kanssa. Lopulta asiaan kuitenkin löytyi ratkaisu, kun äiti pystyi jotenkin sopimaan asian isän kanssa.
Kuvauksissa lapsetkaan eivät välttyneet kiusaamiselta. Jo ennen kouluikää seksuaalista väkivaltaa kokenut Alison joutui kokemaan sitä myös "työpaikallaan" teininä.
Hänen rintansa kasvoivat teini-iän alkaessa nopeasti ja isoiksi. Village Voice -sivustolle hän kertoo, miten sai kuulla asiasta, ihan isonkin porukan kesken.
Ingallsien perheen kolmatta lasta Carrieta esitti itse asiassa kaksi tyttöä, identtiset siskokset. Sittemmin alalta ja julkisuudesta vetäytyneiden kaksosten äiti kuitenkin katsoi asiakseen huomautella asiasta Alisonille.

- Periaatteessa koko kuvausryhmä oli hyvin suojelevainen, mutta kaksosten äiti sanoi kyllä estoitta kaiken, mitä ajatteli. Lounastauolla minulla oli tiukka t-paita, ja hän huusi niin, että preeria kaikui: "Katsokaa noita hinkkejä" Myös Melissa Gilbert [Laura Ingalls] piirsi sarjakuvaa, jonka nimi oli "Nellie pursuaa kaikkialle", Alison kertoo.
Alisonille on kuitenkin käynyt hyvin. Hän on menestynyt stand up -koomikkona, kirjailijana ja näyttelijänä. Erityisesti Ranskassa hän on luonut näyttävän uran myös teatterilavoilla. Aikaansa ja rahojaan hän antaa myös AIDS-hyväntekeväisyyteen ja tietysti seksuaalisen hyväksikäytön lapsiuhrien auttamiseksi.
Seiska on parasta sovelluksessa! Täysin uudistuneen Seiska-mobiilisovelluksen voit asentaa Android-laitteeseesi täältä ja iOS-laitteeseesi täältä.