Mistelinoksa kuuluu monen jouluun - tunnetko perinteen historian?

Mistelinoksan alle samaan aikaan osuvien henkilöiden kuuluu suudella toisiaan. Muussa tapauksessa heitä kohtaa huono onni. Vaikka Suomessa sitä harrastetaan varsin vähän, mistelinoksasta on kehkeytynyt yleinen jouluperinne monessa maailmankolkassa. Harva kuitenkaan tietää, kuinka erikoinen perinne on saanut alkunsa.

Jo kelttiläiset druidit ovat pitäneet misteliä romanttisena kasvina, kiitos sen kyvyn kukkia myös talviaikaan.1700-luvulla se oli jo laajalti käytössä osana joulukoristeita, ja miehet saivat "varastaa suudelmaa" mistelin alla seisovalta naiselta.

Muinaisnorjalaisessa mytologiassa mistelillä on oma roolinsa. Legendan mukaan "kun Odin-jumalan pojan, Balderin, ennustettiin kuolevan, hänen äitinsä Frigg, rakkauden jumalatar, meni kaikkien eläinten ja kasvien luo varmistaakseen valalla, että he eivät vahingoittaisi poikaa". Frigg  kuitenkin unohti puhua mistelille, ja niinpä Loki-jumala valmisti kasvista nuolen, jolla muuten voittamaton Balder surmattiin. Jumalat kuitenkin kykenivät herättämään Balderin kuolleista, jolloin iloinen Frigg julisti mistelin rakkauden symboliksi, ja lupasi antaa suudelman jokaiselle mistelin alta kulkevalle. Aina 1700-luvulta nykypäivään, tapa on ollut käytössä osana jouluperinteitä ympäri maailmaa.

Lähde: Mirror