Terveysuutiset: Näin korona vaikutti syömishäiriöihin

Kanadalaislasten ja -nuorten syömishäiriöt yleistyivät huomattavasti koronaepidemian aikana. Sama ilmiö on havaittu myös Suomessa. Syömishäiriöiden osoitettiin lisääntyneen etenkin alueilla, joilla koronainfektioita oli eniten.

Tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä, mutta sosiaalinen eristäytyminen, koulu- ja harrastusrutiinien keskeytyminen ja sosiaalisen median käytön lisääntyminen ovat mahdollisia selityksiä. Myös nuorten masennus- ja ahdistusoireet yleistyivät koronaepidemian aikana.

Terveysuutiset: Liikunnalla voi ehkäistä syöpää

Diabeetikon sydänkohtaus ei aina aiheuta rintakipuja

Diabetesta sairastavien sydäninfarktit eivät aina aiheuta rintakipuja, vaikka niitä pidetään sydäninfarktin keskeisenä oireena. Tämä voi hidastaa diabetespotilaiden hoitoon pääsyä ja mahdollisesti heikentää ennustetta. Diabetesta sairastavien sydäninfarktit olivat rintakivuttomia 40 prosenttia todennäköisemmin kuin potilaiden, joilla ei ollut diabetesta, analyysi osoitti.

Lääkärien olisi hyvä muistaa tulokset diabetespotilaita hoitaessaan etenkin, jos potilaalla on epätyypillisiä oireita, jotka voisivat viitata sydäninfarktiin.

Noin 500 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta merkittävä osa heistä ei ole tietoisia taudistaan.

Terveysuutiset: Närästyslääkkeisiin liittyvä epäily tyrmättiin tutkimuksessa

Psyyke vaikuttaa närästysoireisiin

Masennus, stressihäiriöt ja muut psykologiset vaikeudet voivat olla jopa fyysisiä seikkoja tärkeämpiä närästysoireiden selittämisessä. Tämä olisi hyvä huomioida pitkäkestoista närästystä potevien hoidossa.

Potilaiden psykologiset oireet selittivät närästysoireiden voimakkuutta ja määrää paremmin kuin fysiologiset seikat, tulokset osoittivat.

Tulokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi närästyksen taustalla olisi ainoastaan psyykkisiä oireita. Tulokset eivät myöskään osoita, että närästysoireiden ja psykologisten seikkojen yhteys on kausaalinen.

Lähde: DUODECIM