Jutta Larm avoimena diagnoosistaan: Pärjään ilman lääkitystä

Jutta on puhunut julkisuudessa avoimesti aikuisiällä saamastaan diagnoosista.
Hyvinvointiyrittäjä Jutta Larm, 51, on puhunut julkisuudessa avoimesti diagnoosistaan.
Katso arkistovideo – Jutta Larm ruokatentissä:
Jutalla todettiin aikuisiällä ADHD, eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. ADHD on kuitenkin ollut läsnä läpi Jutan koko elämän. On yleistä, että erityisesti ADHD-naiset saavat diagnoosin vasta aikuisena. Jutta julkaisi Instagram-sivullaan päivityksen, jossa kertoo oireistaan, jotka ovat alkaneet jo lapsuudessa.
– Asiaan paneutumaton saattaa ajatella villin pikkupojan juoksevan seinille kun puhutaan nepsyistä. Tämä diagnoosi on paljon muutakin, eikä se aina näy ulospäin, Jutta valottaa julkaisunsa kuvatekstissä.
Hän kuvailee ADHD:ta päänsisäiseksi pyörremyrskyksi.
– Päässä on miljoona ideaa, paljon epämääräistä melua ja toisinaan rehellisesti sanottuna hieman sekalaista meininkiä! Välillä on vaikea miettiä mihin asiaan tarttuisi seuraavaksi. Nimittäin niitähän riittää!
En ollutkaan tyhmä tai laiska
Adhd-liiton sivuilla kerrotaan, ettei ADHD-oireinen nainen välttämättä osaa tunnistaa itseään oirekuvauksesta, ja oirekuvaus saattaa vaikuttaa ammattilaisten asenteisiin. Sivuilla kerrotaan, että joidenkin arvioiden mukaan jopa yli puolet ADHD-oireisista tytöistä jää ilman diagnoosia.
ADDituden mukaan erityisesti huomaamaton ADHD, jota kutsuttiin ennen ADD:ksi, jää hyvin helposti diagnosoimatta. Se on yleisempi ADHD:n muoto tytöillä. Kyseinen häiriön muoto näyttäytyy esimerkiksi taipumuksena haaveiluun, ahdistuneisuuteen, surullisuuteen ja perfektionismiin.
– Jälkikäteen ymmärrän miksi ope teippasi kaunokirjoitusvihkon sivut kiinni ja vaati, että keskityn paremmin. Hän ei enää haluaisi nähdä yhtä huonoa jälkeä. Eniten kuitenkin otti pannuun se, että vaikka kuinka yritin tunnollisesti lukea ja olla kiitettävän oppilas, en koskaan päässyt tyydyttävää tai hyvää parempiin arvosanoihin, Jutta harmittelee.
– Olisipa joku sanonut, etten ollutkaan tyhmä tai laiska.
Pärjään ilman lääkkeitä
ADHD toi Jutalle kuitenkin myös hyvää lapsuudessakin. Hän oli iloinen, sosiaalinen ja aikaansaava. Hän kuvailee, että aivot ovat joko "päällä" tai "pois päältä", eikä välitilaa ole.
– Saattaa kuulostaa (ja onhan se välillä) aika työläältä, mutta kun energian, motivaation ja sen meille tyypillisen hyper fokuksen laittaa asiaan mistä on kiinnostunut, syntyy usein jotain aivan timanttista! hän iloitsee.
ADHD:ta lääkitään usein stimulanteilla. ADHD:ssa tietyt dopamiini- ja noradrenaliinivälitteiset hermoradat toimivat keskimääräistä heikommin, ja lääkkeet aktivoivat noita hermoratoja, jolloin oireiden määrä vähenee. Jutta ei kuitenkaan ole tukeutunut lääkehoitoon.
– Hyvä uutinen on se, että nyt 51 vuotiaana pärjään ilman lääkitystä ja olen löytänyt sitkeällä harjoittelulla aika hyvän balanssin. Toki huonojakin päiviä on, mutta kenelläpä ei sellaisia olisi. Se on elämää, hän toteaa.