Diabeetikko, oletko köyhä? Epäreilu tilanne silmäsairaudessa
Varattomuus, sosiaalinen huono-osaisuus, löhöily ja kasvisten välttäminen aiheuttavat kaikki terveysriskejä, jotka voitaisiin eri tavoin välttää - jos haluttaisiin.
Verkkokalvosairaus eli hienommin retinopatia näyttäisi brittitutkijoiden mukaan vainovan todennäköisemmin köyhiä ja huono-osaisia diabetespotilaita kuin taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivia.
Köyhimmillä ykköstyypin diabeetikoilla on jopa kolminkertainen verkkokalvosairauden todennäköisyys, kun verrataan varallisuustaulukon vastakkaiseen päätyyn varakkaimpiin.
Kakkostyypin eli aikuisiän diabeteksessä ero oli myös olemassa, mutta ei yhtä selvä.
Tulos kertoo, että huono-osaisia vaivaava heikompi ennuste sairaudessa ei riipu maan varakkuudesta tai terveydenhuollon maksuttomuudesta. Erot johtuvat tietämättömyydestä tai heikommasta koulutuksesta, joka voi vaikuttaa elintapoihin mutta aivan yhtälailla myös elinoloista, joihin voi vaikuttaa lähinnä systeemisesti, koko yhteiskunnan kautta.
Löhöävä lapsi kerää kardioriskiä
Fyysinen passiivisuus, kuten löhöily tai istuskelu näyttää suomalais-brittiläisen tutkimuksen mukaan muuttavan lapsen sydämen rakennetta. Vasen sydänkammio kasvaa löhöillessä ja altistaa sydänvaivoille. Kevytkin liikunta säännöllisesti tehtynä kumoaa löhöysvaikukset.
Lapsena seurantaan osallistuneet löhöilivät tai istuskelivat kuusi tuntia, mutta aikuisena loikoilu vei jo yhdeksän tuntia päivässä. Verrokkiryhmässä sein sijaan 3-4 tuntia kevyttä liikuntaa teki sydänkammion liikakasvusta noin 50 prosenttia vähäisempää.
Kevyeksi liikunnaksi lapselle sopii kävely, pyöräily ja ulkoleikit.
Loikoilun, istuskelun ja muun passiivisuuden tuomat fyysiset muutokset sydämessä altistavat tyypillisille kardiovaskulaarisille vaivoille kuten sydäninfarktille ja aivoverenkierron ongelmille.
Työmatkaliikunta torjuu infarktivaaraa
Kaikki liikunta ei olekaan saman arvoista aivoverenkiertohäiriöiden torjumisen kannalta. Uudet löydökset kertovat, että ainoastaan vapaa-ajan liikunta ja työmatkareippailu laskivat häiriöiden todennäköisyyttä. Työmatkaliikunta tarkoitti tutkimuksessa käytännössä pyöräilyä tai kävelyä töihin ja kotiin.
Tämän ulkopuolelle jää töissä tai kotona kertyvä aktiivisuus. Ne eivät vaikuttaneet sairastumisriskeihin.
Vapaa-aikaliikunta laski aivoinfarktien riskiä noin 50 prosenttia, työmatkapyöräily noin 40 prosenttia. Hyödyt sai, jos käveli tai pyöräili nelisen tuntia viikossa eli suuntaansa noin 25 minuutin matkan edestakaisin arkipäivisin.
Ken kasviksia syö, hän eturauhassyövän uusiutumista välttää
Eturauhassyöpäpotilailla on todettu syövän uusiutumisriskin alenevan, jos potilaan ruokavalio on kasvispainotteinen. Ennestään on jo tiedetty kasvispainotteisuuden alentavan syövän puhkeamisen riskiä.
Ero uusiutumistapauksissa on uusimman tutkimuksen mukaan jopa 50 prosenttia kasvisten eduksi. Lihansyöntiä ei tarvitse mitenkään lopettaa, mutta punaisen lihan vähentäminen ja kasviste, hedelmien ja täysjyvätuotteiden lisääminen olisi hyvästä.
Kuvat: Adobe Stock
Lähde: Uutispalvelu Duodecim