ADHD-diagnoosi 37-vuotiaana muutti naisen elämän
Kirillä oli lapsuudesta asti ulkopuolinen olo. Kaikki, mikä muille näytti olevan helppoa, tuntui hänestä vaikealta. Vasta keski-iän kynnyksellä hän sai oikean diagnoosin.
Englantilainen Kiri Babbage, 38, kertoo tunteneensa olonsa oudoksi jo lapsena. Hän ei ymmärtänyt aikaa, ei oppinut sitomaan kengännauhoja eikä saanut ystäviä helposti. Kouluarvioissa luki toistuvasti, että hän oli haaveilija, joka ei ollut mukana ja teki omia juttujaan.
– Myöhemmin minua kuvailtiin töykeäksi, häiritseväksi tai hukatuksi potentiaaliksi. Tuntui, että yritin aina kaksi kertaa kovemmin kuin muut, mutta en silti onnistunut, Kiri kertoo.
Teini- ja nuoruusvuosinaan hän ajautui impulsiiviseen ja riskialttiiseen käytökseen. Hän kertoo päätyneensä vaarallisiin tilanteisiin ja seurueisiin, koska häneltä puuttui sisäinen varoitusjärjestelmä.
– Elin kaaoksessa, koska sisälläni oli kaaos. Häpesin sitä vuosia, Kiri sanoo.
Väärät diagnoosit ja uupumus
Lääkäreiden mukaan Kiri saattoi kärsiä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, rajatilapersoonallisuudesta, ahdistuksesta tai masennuksesta, mutta ADHD:ta ei kukaan maininnut.
Työelämässä Kiri peitti oireitaan suorittamalla liikaa. Hän otti vastuuta, teki muidenkin työt ja oli ulospäin tehokas. Todellisuudessa hän uupui pahasti.
– Ihmiset ajattelivat, että minulla on kaikki hallussa. Todellisuudessa olin täysin hukassa ja menetin käsityksen siitä, kuka olen, Kiri kertoo.
Uupumuksen syvetessä Kiri suunnitteli itsemurhaa. Hänen miehensä Dale löysi kirjoitetun viestin, ja Kiri ohjattiin välittömästi mielenterveyspalveluihin.
Kiri tapasi psykiatrin, joka tunnisti oireiden taustalla ADHD:n.
– Hänellä oli itsekin ADHD, ja hän näki minussa samoja piirteitä. Kun menin kotiin ja aloin lukea aiheesta, kaikki loksahti paikoilleen. Ensimmäistä kertaa elämässäni kaikki tuntui järkevältä, Kiri sanoo.
Hiljainen mieli ja uusi alku
Tammikuussa 2025 Kiri sai viimein diagnoosin. Hän aloitti lääkityksen ja terapian. Hän käyttää Elvanse-lääkettä, joka auttaa keskittymään ja hillitsee impulsiivisuutta.
– Kun otin lääkkeen ensimmäisen kerran, aivoni hiljenivät. Itkin helpotuksesta. Tajusin, että näin muiden mieli toimii, hän kuvailee.
Kirin terapia on räätälöity ADHD:n erityispiirteisiin. Siellä harjoitellaan muun muassa reagoinnin hallintaa, rutiinien rakentamista ja ahdistuksen säätelyä.
Diagnoosin jälkeen hän kävi läpi surua siitä elämästä, jonka olisi voinut elää, jos olisi saanut apua aiemmin. Samalla hän alkoi löytää todellisen itsensä. Hän lopetti hiustensa värjäämisen sateenkaaren väreihin ja raskaan meikin käytön.
Sisäinen valo
Kiri on ollut raittiina melkein vuoden ja pudottanut 18 kiloa. Hän lopetti juomasta kaksi viinipulloa illassa. Tapa, jolla oli vuosia yrittänyt turruttaa levotonta mieltään.
– Nyt kaikki sanovat, että sädehdin eri tavalla. Se ei liity ulkonäköön, vaan siihen, että olen aidosti tyytyväinen. Se on sisäinen valo, Kiri sanoo.
Lopeta itsesi syyttäminen!
Kirin mielestä yhteiskunta suhtautuu yhä häpeän kautta uupumukseen ja neurokirjoon. Hänen mielestään jokaisella on oikeus saada tukea, joka tekee elämästä turvallisen ja omannäköisen.
– Ansaitset lopettaa itsesi syyttämisen. Kun saat oikean diagnoosin ja tukea, alat nähdä todellisen itsesi. Niin moni peittää oireensa tietämättään, kuten minä tein, Kiri sanoo.
Mikä on ADHD?
Adhd (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on kehityksellinen neuropsykiatrinen oirekuva, jossa esiintyy toimintakykyä haittaavia ja pitkäaikaisia haasteita keskeisissä ydinoireissa eli keskittymisessä, aktiivisuuden säätelyssä ja impulssien hillinnässä. Adhd voidaan tunnistaa lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa.
Lähde: ADHD-liitto