Vangitun jääkiekkoilijan pysäyttävä rikostausta paljastui
2000-luvulla syntynyt mies on aiemmin tuomittu kuudesta rikoksesta.
Torstaina 26.6. vangitulla jääkiekkoilijalla on rikostaustaa.
Seiskan selvityksen mukaan 2000-luvulla syntynyt mies on tuomittu kuudesta rikoksesta vuonna 2021.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus katsoi hänen syyllistyneen kotirauhan rikkomiseen nuorena henkilönä, vainoamiseen osin nuorena henkilönä, törkeä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen osin nuorena henkilönä, lähestymiskiellon rikkomiseen osin nuorena henkilönä, kunnianloukkaukseen osin nuorena henkilönä sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen osin nuorena henkilönä.
Rikostuomioon johtaneet teot tapahtuivat yli viisi vuotta sitten.
Seiska kertoo jääkiekkoilijan aiemmasta rikostuomiosta, sillä hänet vangittiin torstaina 26.6. epäiltynä lähestymiskiellon rikkomisesta sekä vainoamisesta.
Miehen aiempi rikostausta koskee samankaltaisia rikosnimikkeitä kuin mistä häntä nyt epäillään.
Ilmestyi asianomistajan kotiin
Kotirauhan rikkomisessa oli kyse siitä, että jääkiekkoilija oli ilmestynyt asianomistajan eli uhrin kotiin kutsumatta.
Asianomistaja ja jääkiekkoilija olivat olleet aiemmin parisuhteessa. He olivat eronneet ennen tuomiossa mainittua tekoa.
Asianomistaja oli järjestänyt juhlat ystäviensä kanssa. Mies pääsi terassin kautta sisälle asuntoon. Asianomistajan läheinen saapui paikalle selvittämään tilannetta.
Asianomistaja kertoi oikeudessa, että kiinteistön ulkopuolella oli ollut sanaharkkaa.
Asianomistaja itki ja oli shokissa
Paikalla olleen todistajan kertomus tuki asianomistajan kertomusta.
– Asianomistaja oli itkenyt ja ollut shokissa. Vastaaja oli huutanut asianomistajalle, todistajan kertomuksessa mainitaan.
Jääkiekkoilija oli poistunut paikalta vasta, kun poliisit tulivat paikalle.
Mies tunnusti osittain menetelleensä syytteen teonkuvauksessa kuvatulla tavalla. Hän kuitenkin väitti, että olisi poistunut paikalta lähes välittömästi poistumiskehoituksen saatuaan.
Oikeuden asiakirjoista selviää, että jääkiekkoilija "oli tuolloin vielä kuvitellut olevansa parisuhteessa asianomistajan kanssa".
Käräjäoikeus ei kuitenkaan uskonut miehen väitteitä, sillä asianomistajan ja todistajan kertomukset olivat uskottavia sekä yhtenäiset.
Jääkiekkoilija vainosi asianomistajaa
Vainoaminen osin nuorena henkilönä liittyi siihen, että jääkiekkoilija oli pitkään uhannut, seurannut ja tarkkaillut asianomistajaa.
Hän oli jatkanut menettelyään asianomistajan hakemista lähestymiskielloista ja sovintoyrityksistä huolimatta.
– Vastaajan menettely on ylittänyt täysin sen, mitä voidaan pitää parisuhteen päättyessä normaalina, oikeus totesi jääkiekkoilijan teoista.
Oikeuden asiakirjojen mukaan asianomistaja kertoi miehen vainoamisen tuntuneen hänestä kamalalta, häirisevältä, nöyryyttävältä, pelottavalta ja ahdistavalta.
– Kyseinen ajanjakso oli ollut asianomistajan kertoman mukaan hänen elämässään raskas ja uuvuttava, oikeuden asiakirjoissa mainitaan.
Järkyttävä sometoiminta
Törkeään yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen jääkiekkoilija syyllistyi julkaisemalla kuvamateriaalia asianomistajasta.
Mies oli useita kertoja ladannut oman Instagram-tilinsä profiilikuvaksi kuvia asianomistajasta, joissa tämä esiintyi vähäpukeisena tai jopa alastomana.
Yksi kuvista oli sellainen, johon jääkiekkoilijalla ei ollut kuvauslupaa.
Lisäksi mies oli luonut Instagramiin valetilejä ja ladannut näille tileille asianomistajasta otettuja seksuaalisviritteisiä kuvia.
Jääkiekkoilija tuomittiin myös sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen nuorena henkilönä, sillä hän oli toistuvasti julkaissut kuvamateriaalia, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti esitettiin alle 18-vuotiasta lasta.
Rikkoi lähestymiskieltoa
Mies syyllistyi lähestymiskiellon rikkomiseen ottamalla yhteyttä asianomistajaan, vaikka hänet oltiin määrätty perusmuotoiseen lähestymiskieltoon.
Hän oli heti lähestymiskieltokäsittelypäivän illasta lähtien jatkanut yhteydenottoja asianomistajaan. Jääkiekkoilija oli ollut kiinniotettuna päivän ajan, jonka jälkeen hän otti uudestaan yhteyttä asianomistajaan.
Jääkiekkoilija oli lisäksi esimerkiksi lähestynyt asianomistajaa eräällä juna-asemalla ja yrittänyt keskustella tämän kanssa. Toisella kerralla mies oli seurannut asianomistajaa junaan ja mennyt istumaan tämän viereen. Sen jälkeen hän vielä seurasi asianomistajaa.
Näin jääkiekkoilija kommentoi tekojaan
Kunnianloukkauksen kohdalla käräjäoikeus katsoi, että jääkiekkoilija oli syyllistynyt rikokseen käyttämällä Instagramiin luomiensa valetilien nimissä ja kyseisten tilien kommenteissa useita halventavia nimityksiä asianomistajasta.
Jääkiekkoilija kertoi oikeudessa katuvansa tekojaan. Mies totesi, että hänen toimintansa oli "lähtenyt todella pahasti lapasesta" ja että se "hävetti ja kadutti häntä hyvin paljon".
Miehen mukaan hänen toimintaansa oli johtanut se, ettei hän ollut "päässyt hänen ja asianomistajan parisuhteen päättymisestä yli".
"Suurta kärsimystä"
Oikeus totesi tuomiossaan, että jääkiekkoilijan teot olivat jatkuneet yhteensä lähes yhdeksän kuukauden ajan.
Mies jatkoi menettelyään asianomistajan lähestymiskieltohakemuksista ja sovintoyrityksistä huolimatta useiden kuukausien ajan, ja hän lopetti menettelynsä vasta jouduttuaan toisen kerran poliisin kiinniottamaksi.
– Vastaaja on menettelyllään aiheuttanut asianomistajalle suurta kärsimystä, käräjäoikeuden tuomiossa mainitaan.
Oikeuden mukaan jääkiekkoilijan rangaistusta lievennettiin, sillä hän oli tehnyt hänen syykseen luetut rikokset osittain alle 18-vuotiaana.
– Hänen tekonsa voidaan katsoa osittain johtuneen nuoruuden ymmärtämättömyydestä ja kypsymättömyydestä parisuhteen päättyessä, tuomiossa mainitaan.
Jääkiekkoilija oli oikeudessa nostanut esille sen, että mahdollisella vankeusrangaistuksella saattaisi olla vaikutusta muun muassa hänen työllistymiseensä ulkomaille.
Tällainen tuomio tuli
Oikeus kuitenkin katsoi, ettei jääkiekkoilijan rikokset olleet enää sovittavissa sakkorangaistuksella.
Hän sai kaikista kuudesta rikoksesta 60 päivää vankeutta. Vankeusrangaistus oli ehdollinen. Miehen koeaika päättyi vuonna 2022.
Jääkiekkoilija määrättiin maksamaan 4 000 euron vahingonkorvaukset asianomistajalle.
Oikeus otti asiassa huomioon jääkiekkoilijan syyksi luetun menettelyn keston, moninaiset tekotavat sekä asianomistajan ikä sekä asianosaisten välinen suhde ja loukkausten julkisuus.
Jääkiekkoilija määrättiin maksamaan asianomistajan 7 006 euron oikeudenkäyntikulut sekä omat 3 853 euron oikeudenkäyntikulunsa.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden antama tuomio on lainvoimainen.