Suomalaisen jääkiekkoilijan syyte seksirikoksesta kaatui Ruotsissa – tästä on kyse

Suomalaisen jääkiekkopelaajan syyte seksuaalisesta hyväksikäytöstä on hylätty Ruotsin hovioikeudessa.

Kyseinen pelaaja on aiemmin pelannut Ruotsin liigassa, jolloin hänestä tehtiin rikosilmoitus ja asia eteni Ruotsissa paikalliseen käräjäoikeuteen. 

Käräjäoikeus tuomitsi miehen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuonna 2022. Jääkiekkoilija oli tekohetkellä alaikäinen, ja hän sai rikoksesta 110 tunnin nuorisopalvelurangaistuksen, eli nuorille suunnattua yhdyskuntapalvelua.

Mies määrättiin korvaamaan noin 2 300 euron vahingonkorvaukset asianomistajalle, ja hänet velvoitettiin maksamaan noin 70 euron rikosuhrimaksun valtiolle.

Ilta-Sanomat on aiemmin uutisoinut käräjäoikeuden langettavasta tuomiosta.

Koskettelua ja anteeksipyyntöjä

Käräjäoikeuden tuomion mukaan jääkiekkoilija ja asianomistaja olivat tunteneet jo jonkin aikaa, ja heidän välillään oli muuta kuin pelkkää ystävyyttä.

Tapahtumailtana 25.12.2021 jääkiekkoilija oli ollut viihteellä ja nauttinut alkoholia. Hän soitti asianomistajalle, ja pyysi päästä naisen luokse yöksi.

Kaksikko oli alkanut pussailemaan, ja asianomistaja riisui housunsa miehen pyynnöstä.

Tilanne eskaloitui, kun mies alkoi koskettelemaan naisen takapuolta, sukuelintä ja rintoja. Asianomistajan mukaan koskettelu meni liian pitkälle, ja hän poistui huoneesta. Nainen pyysi jääkiekkoilijaa poistumaan asunnosta, johon mies suostui.

Nainen oli viestitse yhteydessä kavereihinsa, joissa hän pyysi heiltä apua. 

Jääkiekkoilija oli lähettänyt asianomistajalle viestejä, joissa hän pyysi asianomistajalta anteeksi.

Nainen oli kertonut tapahtuneesta ystävilleen seuraavana päivänä. Eräs asianomistajan lähipiiriin kuuluvista henkilöistä teki asianomistajan pyynnöstä rikosilmoituksen. 

Miksi pelaaja pyysi anteeksi?

Oikeudessa jääkiekkoilija myönsi osittain teon, mutta hän kiisti kosketelleensa asianomistajan sukuelintä. Hän painotti, että hänen mukaansa asianomistaja oli antanut suostumuksensa kaikkiin seksuaalisiin tekoihin.

Jääkiekkoilija myös totesi, ettei hän asianomistajalle lähettämässään anteeksipyynnössään viitannut väitettyihin seksuaalisiin tekoihin, joita hän olisi väitetysti kohdistanut asianomistajaan.

Käräjäoikeus totesi tuomiossaan sen olleen mahdollista, että jääkiekkoilija oli virheellisesti uskonut, että asianomistaja oli antanut suostumuksensa pakaroiden ja rintojensa kosketteluun, sillä jääkiekkoilija ja nainen olivat suudelleet jo jonkin aikaa ennen koskettelua. 

Alapään koskettelun suhteen käräjäoikeus oli sitä mieltä, ettei teosta jäänyt varteenotettava epäily. Oikeuden mukaan miehen anteeksipyyntöviesti todisti sen, että hän oli tehnyt asianomistajalle juuri niitä tekoja, mitä asianomistaja oli kuvaillut.

Nämä asiat olivat ratkaisevia käräjäoikeuden tuomiossa

Käräjäoikeuden tuomion mukaan asiassa kuultiin lukuisia todistajia, jotka kertoivat asianomistajan kertomuksista tapahtumailtaan liittyen.

Asianomistajan kertomus tapahtuneesta oli oikeuden mukaan uskottava, sillä hän oli kertonut asioista samalla tavalla esitutkinnassa sekä oikeudenkäynnin aikana. 

Käräjäoikeuden mukaan jääkiekkoilijan kertomus ei ollut yhtä uskottava kuin asianomistajan.

Jääkiekkoiija oli oikeudessa vedonnut siihen, että langettava tuomio vaikuttaisi hänen uraansa merkittävästi. Käräjäoikeuden mukaan jääkiekkoilijan väitteet tästä jäivät epämääräisiksi, joten asia ei vaikuttanut käräjäoikeuden seuraamuskannanottoon.

Todisteiden joukossa oli esimerkiksi asianomistajan ja jääkiekkoilijan väliset viestit, sekä myös osapuolten viestit joita oltiin lähetetty todistajille. 

Käräjäoikeuden mukaan jääkiekkoilijan anteeksipyyntö ja todistajien kertomukset tukivat asianomistajan kertomusta, joten miehelle tuli langettava tuomio.

Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion

Keskiviikona 24.4. tapahtui merkittävä käänne jutussa, sillä hovioikeus muutti miehen tuomiota, ja hänet vapautettiin syytteestä.

Hovioikeuden mukaan rikosta ei ollut tapahtunut, eikä miehen tarvitse enää maksaa asianomistajan korvausvaatimuksia tai rikosuhrimaksua.

Jääkiekkoilija oli hovioikeuden käsittelyssä tuonut esille uusia seikkoja, jotka vaikuttivat merkittävästi asian ratkaisuun.

Nimittäin jääkiekkoilijan pyynnöstä yhtä todistajaa kuultiin toistamiseen hovioikeudessa käsittelyn yhteydessä. Lisäksi jääkiekkoilijan agenttia kuultiin oikeudessa.

Oikeudenkäynnissä kuultiin myös käräjäoikeuden käsittelystä nauhoitettua todistelua liittyen molempien osapuolten sekä todistajien todisteluun.

Yksi todistajista, jota kuultiin toistamiseen hovioikeudessa, toi esille esimerkiksi sen, että asianomistaja oli "tavannut uuden miehen viikkoa tapahtuman jälkeen".

Se oli todistajan mukaan "omituista", ja hän ei omien sanojensa mukaan olisi toiminut niin.

Pelaajan agentti: käräjäoikeuden tuomio oli pilata miehen uran

Jääkiekkoilijan agentti kertoi työskentelevänsä myös asianajajana, ja hän toi oikeudessa esimerkiksi esille sen, miten paljon käräjäoikeuden tuomio oli vaikuttanut jääkiekkoilijan uraan.

Agentin mukaan oli "periaatteessa mahdotonta" pelata jääkiekkoa missään päin maailmaa, jos pelaaja on tuomittu samankaltaisesta rikoksesta kuin mistä kyseinen jääkiekkoilija tuomittiin.

Agentti sanoi jääkiekkoilijan saaneen potkut ruotsalaisesta joukkueesta jo ennen kuin asiasta nostettiin syyte. Mies ei "saanut" pelata jääkiekkoa vuoteen johtuen rikosasiasta.

Agentti myös nosti esille sen, miksi jääkiekkoilija oli päässyt pelaaman Suomen Mestiksessä, vaikka hänet oltiin tuomittu rikoksesta.

Agentti oli toimittanut Mestis-joukkueelle asiakirjan, jossa alleviivattiin, että pelaaja kiistää edelleen syyllistyneensä rikokseen, ja että asian käsittely on edelleen kesken.

Jääkiekkoilija oli vaatinut Ruotsin valtiota maksamaan hänen agenttinsa matkakustannukset, mutta vaatimus hylättiin. Tämä johtui siitä, että agenttia piti alun perin kuulla puhelimitse, mutta hän oli tästä huolimatta saapunut hovioikeuteen antamaan todistelunsa paikan päällä.

Hovioikeuden mukaan valtio ei ole velvollinen korvaamaan agentin kuluja, koska jääkiekkoilija oli ennen oikeudenkäyntiä antanut suostumuksensa sille, että agenttia kuullaan puhelimitse.

Hovioikeus tyrmäsi käräjäoikeuden tuomion – missä todisteet?

Hovioikeus totes tuomiossaan, että jääkiekkoilijan kertomusta vastaan puhui muutama asia, kuten esimerkiksi asianomistajan käytös väitetyn teon jälkeen, sekä se, että jääkiekkoilija oli pyytänyt naiselta anteeksi.

Hovioikeuden mukaan syyte hylättiin, sillä asiassa ei ollut riittävästi näyttöä, joka olisi tukenut asianomistajan kertomusta. 

Hovioikeus periaatteessa tyrmäsi käräjäoikeuden tuomion, sillä sen näkemys asianosaisten kertomusten ja todisteiden painoarvosta oli täysin eri kuin käräjäoikeuden näkemys.

Hovioikeus toisti perusteluissaan samaa kuin mitä käräjäoikeus, että pelkästään asianomistajan luotettavaksi todettu kertomus ei riitä langettavan tuomion perusteeksi.

Hovioikeuden mukaan jutun tekninen näyttö, eli kuvakaappaukset viesteistä, oli puutteellista, sillä puhelimiin ei oltu tehty laite-etsintää.

Syyttäjä mokasi

Erään todistajan kuvakaappaus ei edes ollut peräisin viestittelysovelluksesta, vaan muistiinpanosovelluksesta, joten tekstin alkuperää ei hovioikeuden mukaan voitu varmistaa. 

Todistaja väitti, että kyseiset tekstit olivat viestejä, joita hän oli vastaanottanut jääkiekkoilijalta sekä asianomistajalta.

Ruotsissa syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana esitutkinnan aikana.

Hovioikeuden mukaan syyttäjän olisi pitänyt varmistaa, että asianosaisten puhelimiin oltaisiin tehty laite-etsintä esitutkinnan aikana.

Käräjäoikeus oli tuomiossaan painottanut, että juuri teknisillä todisteilla oli suurta painoarvoa langettavan tuomion perusteeksi. 

Hovioikeus tyrmäsi nämä todisteet edellä mainittujen seikkojen perusteella, ja koska muuta todisteita kuin asianomistajan tai todistajien kertomuksia ei ollut, näyttöä ei ollut riittävästi.

– Syyttäjä ei ole todistanut, että (jääkiekkoilijan nimi) olisi toiminut syytteen teonkuvauksen mukaisesti, hovioikeuden tuomiossa mainitaan vapaasti suomennettuna.

Hovioikeus: todistelut puutteellisia

Hovioikeus toi myös esille sen, että asianomistaja oli kuvaillut väitettyä tekoa varsin nihkeästi.

– Hän esimerkiksi mainitsi vasta todistelunsa loppuvaiheessa, syyttäjän kysymysten jälkeen, että (pelaajan nimi) oli "tavallaan" työntänyt yhden tai useamman sormen hänen sukuelimeensä, tuomiossa mainitaan vapaasti suomennettuna.

Vain yksi todistajista oli poliisin kuulusteluissa sanonut, että asianomistaja olisi kertonut jääkiekkoilijan kosketelleen hänen sukuelintään. Oikeudessa muutama todistajista olivat kuitenkin maininneet kyseisestä koskettelusta. 

Hovioikeuden mukaan todistajien käytös viittasi siihen, että todistajat olivat keskenään jutelleet aiheesta ennen oikeudenkäyntiä, joka oikeuden näkökulmasta heikensi todistajien uskottavuutta.

Näin ollen jääkiekkoilijan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily, ja syyte hylättiin.

Asia ratkaistiin kolmen hovioikeudenneuvoksen sekä kahden lautamiehen kokoonpanossa. Ratkaisu oli yksimielinen. 

Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa vielä Ruotsin korkeimpaan oikeuteen.