Sanna Kiisken rikosvyyhdin tausta: Uhrina ex-kansanedustaja, havitteli Remu Aaltosen koruja
Yksi tv-toimittajan uhreista on entinen kansanedustaja Eero Lehti.
Seiska uutisoi jo marraskuussa 2021, että entistä juontajaa Sanna Kiiskeä epäillään rikoksesta, jossa oli useita kymmeniä uhreja.
Nyt rikosta käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa, ja Sannan uhrilukumääräksi on paljastunut 22 eri uhria.
Sanna oli esittänyt loppukevään ja kesän 2021 aikana uhreilleen tekevänsä pilottijaksoa Arvoa vai ei -nimiseen tv-ohjelmaan.
Koska ohjelmaan piti saada arvoesineitä, Sanna lähestyi useita tahoja esineiden lainauspyynnöllä. Uhrit antoivat arvoesineensä luottavaisesti Sannan haltuun, mutta ex-tv-toimittaja käveli arvoesineiden kanssa saman tien panttilainaamoon.
Lue lisää: Rikoksesta epäilty Sanna Kiiski tienasi 116 000 euroa kolmessa kuukaudessa
Arvostetut yritykset lankesivat
Torstaina (18.1.) käräjäsalissa syyttäjä Outi Mustajoen 20-sivuisen syytekirjelmän lukeminen kesti pitkään suuren uhrimäärän vuoksi.
Uhreina oli niin tavallisia yksityishenkilöitä kuin arvostettuja kultasepänliikkeitä. Esimerkiksi Oy Alexander Tillander Ab, kultasepänliike Esko Lindroos Oy ja Westerback Oy olivat uskoneet Sannan sepustukset ja antaneet arvoesineitään, kuten timanttisia korva- ja kaulakoruja, sekä erilaisia kultakaulaketjuja kuvauksiin, joita todellisuudessa koskaan ei ollut.
Myös useita yksityishenkilöitä oli samalla tavalla huiputettu.
Yksi uhreista oli entinen kansanedustaja, kauppaneuvos Eero Lehti, 79. Hän antoi välikäden kautta Sannalle useita koruja sekä muita arvoesineitä kesäkuussa 2021.
Sanna käveli arvoesineiden kanssa suoraan panttilainaamoon, saaden Lehden arvoesineistä 13 350 euroa.
Korut ovat edelleen palauttamatta, ainoastaan Cartier-merkkisen rannekellon Kiiski palautti ex-kansanedustajalle marraskuussa 2021.
Vetosi kuvauskiireisiin
Sannan kuvio rikosten tehtailulle oli samankaltainen. Sanna itse oli suoraan kontaktissa uhreihinsa, mutta toisinaan hän käytti myös välikäsiä.
Esimerkkisi Sanna oli ottanut yhteyttä Eero Lehteen hänen avustajansa kautta. Myös panttilainaamoihin Sanna vei tavarat itse, mutta muutamissa tilanteissa hän käytti avustajia.
Avustajilla ei ollut tietoa siitä, etteivät pantattaviksi viedyt arvoesineet kuuluneetkaan Sannalle. Näitä avustajia ei epäillä rikoksesta, sillä Sanna puijasi myös heitä.
Sannan uhrit valikoituvat sen perusteella, että hän tiesi heidän omistavan arvokkaita esineitä. Seiskan tietojen mukaan Sanna havitteli myös Remu Aaltosen koruja, mutta välikäsien kautta esitetty pyyntö ei koskaan mennyt itse Remun korviin.
Käräjäsalissa esiteltiin myös Sannan ja erään uhrin välistä viestinvaihtoa. Niistä selvisi, miten uhri yritti saada arvoesineitään takaisin.
Sanna vetosi kuvauskiireisiinsä ja lupasi palauttaa esineet heti seuraavana päivänä. Todellisuudessa mitään kuvauksia ei ollut ja jo tuolloin Sanna oli vienyt arvoesineet panttilainaamoon.
Sanna Kiisken käräjämaraton alkoi - piiloutui isojen silmälasien taakse
Uhrit kovistelivat syyttäjää
Käräjäsalissa läsnä oli vain kourallinen asianomistajista eli Sannan uhreista.
Asianomistajat kovistelivat tiukkaan sävyyn syyttäjä Mustajokea siitä, että hän oli lähtenyt ajamaan juttua rikosnimikkeellä luvaton käyttö.
– Vielä esitutkinnassa poliisi oli tutkinut Kiiskeä epäiltynä törkeästä petoksesta, ja hän oli tämän rikosnimikkeen myös myöntänyt. Joulukuun puolivälissä saimme sitten tietää, että rikosnimike olikin muuttunut paljon lievemmäksi, erään uhrin juristi hämmästeli.
Sanna Kiiski panttasi samoja koruja jopa kolmesti - uhrit hurjina: Rahat tai korut takaisin!
Näin syyttäjä perusteli
Syyttäjä perusteli lievempää rikosnimikettä sillä, että petoksen tutkiminen olisi tarkoittanut poliisille merkittävää lisätutkintaa.
Syyttäjä viittasi tällä Sannan tv-pilottihankkeeseen, ja siihen, että hankkeen todellisuuden tutkiminen olisi ollut poliisille haastavaa. Yksi salissa ollut uhri esitti eriävän mielipiteensä, sillä hänen mukaansa esimerkiksi tv-ohjelman pilottihankeen todellisuus olisi selvinnyt ”läppärin kannen avaamisella”.
Uhrit vaativat Sannalle rangaistusta ensisijaisesti petoksesta ja toissijaisesti kavalluksesta. Sanna itse myönsi syyllisyytensä luvattomaan käyttöön, mutta kiisti muut rikosnimikkeet.
– Päämieheni oletti, että tämä tv-projekti on olemassa, siksi hän antoi esineen. Kyseessä on siis petos. Nyt esineet ovat esineoikeudellisesti panttilainaamon omaisuutta. Jos päämieheltäni on tällä tavoin omaisuutta riistetty, silloin hänen omaisuutensa on kavallettu, erään uhrin tunnettu juristi Paul Perovuo jyrisi.