Jesse Markinin tapaus kuohuttaa – asiantuntija kertoo, miten vauvoihin kohdistuvaa väkivaltaa tutkitaan

Seiska uutisoi keskiviikkona Jesse Markinin, 39, rikosepäilystä. Poliisi epäilee, että muusikko on syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn.

Katso video: Jesse Markin naureskeli toimittajalle

Asioista perillä olevan lähteen mukaan Markinin epäillään pahoinpidelleen hyvin pientä lasta. Poliisi on vahvistanut Seiskalle, että kyse on parikuisesta vauvasta.

Seiska sai vahvistuksen käynnissä olevasta esitutkinnasta Helsingin käräjäoikeudesta, sillä Markinin pyynnöstä hänelle on määrätty oikeusavustaja syyskuun lopussa.

Markin on kommentoinut rikosepäilyään sosiaalisessa mediassa. Hän kertoo tulleensa tänä vuonna isäksi, ja että hänen lapsellaan ilmeni syntymän jälkeen terveyshuolia, joiden seurauksena lapsi vietiin sairaalaan.

– Sairaalassa asiat lähtivät eskaloitumaan suuntaan, jota en voi vieläkään uskoa todeksi. Yllätykseksemme lääkärit ilmoittivat meille tilanteen viittaavan siihen, että meitä on mahdollisesti syytä epäillä rikoksesta. 

Kolme päivää sellissä

Markinin mukaan hän vietti "kolme päivää sellissä". Hän myös sanoo käyneensä puolisoineen poliisikuulusteluissa. Markin kiistää syyllistyneensä rikokseen.

Muusikko paljasti olleensa yhteydessä asiantuntijoihin, jotka ovat auttaneet asian selvittämisessä.

– Lähetimme potilashistorian löytämillemme asiantuntijoille ja lääkäreille, jotka totesivat, että kyseessä on tapaus, joka monesti tulkitaan väärin, Markin kirjoitti somessa.

Markinin rikosepäilystä on uutisoitu keskiviikosta lähtien, ja tapaus on noteerattu muussakin mediassa. Aihe on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä, sillä tapaukseen liittyy pieni lapsi ja törkeä pahoinpitelyepäily.

Markin on itse sanonut olleensa yhteydessä asiantuntijoihin, joiden mukaan "kyse on tapauksesta, joka monesti tulkitaan väärin".

Asiantuntija kommentoi

Tapauksesta on hyvin vähän julkista tietoa vielä tässä vaiheessa, sillä esitutkintamateriaali on salassa pidettävä, ja poliisi ei toistaiseksi ole kommentoinut tapauksen yksityiskohtia sen enempää.

Sini Stolt työskentelee johtavana asiantuntijana Barnahus-hankkeessa, jossa tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa.

Hän ottaa kantaa aiheeseen ainoastaan yleisellä tasolla. Hän ei ota kantaa Markinia koskevaan tapaukseen.

Stolt kertoo, että pieniin lapsiin kohdistetun väkivallan epäilyjä on Suomessa keskimäärin kuukausittain.

– Ne ovat aina alkuun epäilyjä ja pitää huolellisesti selvittää, mistä on kyse. Myös vanhempien oikeusturvan kannalta on tärkeää, että selvitetään huolella, mitä on tapahtunut. Selvittelyssä käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja. Yksi näistä selvitettävistä vaihtoehdoista on, että onko tapahtunut väkivaltaa. 

Stoltin mukaan pieniin lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä on vaikea selvittää, koska vauva ei itse pysty kertomaan mitä on tapahtunut. Lisäksi samanlaisia oireita voi olla monista syistä.

– Pienten vauvojen kohdalla täytyy pohtia voiko vauva vielä itse olla aiheuttanut mahdollisia vammoja, esimerkiksi miten osaa liikkua. 

– Terveydenhuollon tehtävänä on tutkia lapsi ja selvittää millaista hoitoa tämä tarvitsee. Terveydenhuollon toimijoiden lakisääteinen velvollisuus tehdä rikosilmoitus ja lastensuojeluilmoitus epäillessään lapseen kohdistunutta väkivaltaa.

Lapselle määrätään edunvalvoja

Stolt kertoo, että lastensuojeluilmoituksen jälkeen viranomaiset selvittävät lastensuojelupalveluiden tarvetta. 

– Usein selvitetään laajemmin perheen tilannetta, vuorovaikutusta sekä tuen tarvetta, ja sitä onko lapsen turvallista kotiutua hoitojakson jälkeen. 

– Poliisi taas tutki onko rikos tapahtunut. Niin kauan, kun rikosepäily on ilmassa ei voida antaa kaikkea tietoa edes vanhemmille, jotta esitutkinta ei vaarannu. Mikäli lapsen vanhempia epäillään rikoksesta, lapselle määrätään edunvalvoja edustamaan häntä. 

– Vanhemmat ovat usein vauvan kohdalla ne läheiset, jotka enimmän ajan vauvan kanssa ovat olleet. Näin ollen he ovat myös selvittelyssä tärkeässä asemassa. 

Väkivalta ei välttämättä näy

Mahdollisia vammoja tutkittasessa tulee asiassa kiinnittää huomiota moneen eri asiaan.

– Kun pohditaan, voiko lapsella havaitun ihojäljen tai muun vamman taustalla olla lapseen kohdistunut väkivalta, on oleellista huomioida lapsen ikä ja liikkumistaidot. 

– Pieni vauva, joka ei vielä itsenäisesti liiku, ei voi omalla toiminnallaan aiheuttaa itselleen pieniäkään vammoja. Pieneenkin mustelmaan tai muuhun vammaan tulee vauvojen kohdalla suhtautua vakavasti. 

– Joskus ainoa ulospäin näkyvä merkki vauvaan kohdistuneesta ravistamisesta on yksittäinen mustelma ihossa tai kosketusarkuus. Joskus ulospäin näkyviä merkkejä ei ole lainkaan, vaikka lapsella olisi vakavat kehon sisäiset vammat, Stolt toteaa.

Stoltin mukaan lapsesta voi joskus löytyä tutkimuksissa eri paranemisvaiheessa olevia vammoja.

– Silloin voidaan pohtia onko kyseessä toistuva väkivalta.

Stolt avaa myös yleisellä tasolla sitä, millaiset seikat voivat johtaa siihen, että terveydenhuollossa herää huoli lapsen hyvinvoinnista. 

– Yksittäisinä ne eivät kuitenkaan ole varma osoitus kaltoinkohtelusta/väkivallasta, mutta ne ovat syy selvittää lapsen tilannetta tarkemmin, Stolt muistuttaa.