Jere Karalahti: katoamistemppu oikeudessa
Seiska oli paikalla seuraamassa Jere Karalahden pakkokeinoistuntoa.
Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin tiistaina 25.11. Jere Karalahden tutkintavankeuteen liittyviä yhteydenpitorajoituksia.
Arkistovideo: Jere Karalahden vangitsemisitunnon uudelleen käsittely
Karalahti on ollut vangittuna jo yli kuukauden ajan. Helsingin käräjäoikeus otti tänään kantaa Karalahdeen kohdistuvien yhteydenpitorajoitusten jatkamiseen.
Istunto alkoi kello 10.
Karalahti ja hänen puolustajansa eivät osallistuneet käsittelyyn. Ainoastaan jutun tutkinnanjohtaja oli paikalla etäyhteydellä. Karalahden tai hänen puolustajansa läsnäolo ei ollut pakollista.
Istunto oli salainen. Käräjätuomari ilmoitti asian ratkaisun julkiset tiedot kello 10.10, kun pikakäsittely oli päättynyt.
Käräjätuomarin mukaan käräjäoikeus hyväksyy, että yhteydenpitorajoituksia jatketaan. Yhteydenpitorajoitusten sisältö on salassa pidettävää tietoa.
Tästä syystä Karalahden yhteydenpitoa rajoitetaan
Yleisellä tasolla tiedetään, että tutkintavangin yhteydenpidon rajoittaminen edellyttää syytä epäillä, että yhteydenpito vaarantaa tutkintavankeuden tarkoituksen.
Tutkintavankeuslain mukaan tutkintavankeuden tarkoitus on turvata rikoksen esitutkinta, tuomioistuinkäsittely sekä rangaistuksen täytäntöönpano. Lisäksi sen tarkoitus on estää rikollisen toiminnan jatkaminen.
Vaara esitutkinnalle voi olla esimerkiksi todisteiden hävittäminen tai todistajaan vaikuttaminen.
Lain mukaan yhteydenpitoa ei saa rajoittaa pidempään kuin se on välttämätöntä.
Tutkinnanjohtaja voi purkaa rajoitukset milloin tahansa ilman käräjäoikeuskäsittelyä.
Pakkokeinolain mukaan yhteydenpitorajoituksen myötä tutkintavangin kirjeenvaihto, puhelimen käyttö, tapaamiset ja muu yhteydenpito tai yhdessäolo estetään sellaisten henkilöiden kanssa, joihin yhteydenpitoa on rajoitettu.
Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että yhteydenpito rajoituksesta huolimatta sallitaan yhdellä tai useammalla yhteydenpitotavoista.
Tämä tapauksesta tiedetään
Karalahti vangittiin maanantaina 29. syyskuuta todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta.
Epäillyn rikoksen tekoaika on 1.6.–29.9.
Karalahti on ollut yli kuukauden ajan vangittuna, eikä ole päässyt vapauteen, vaikka sitä on haettu.
Karalahden asianajaja Mikko Ruuttunen on kertonut, että Karalahti kiistää syyllistyneensä rikokseen.
MTV Uutiset kertoi viime viikonloppuna, että sen tietojen mukaan poliisi löysi lokakuussa huumeita Karalahden asunnon pakastimesta kotiin tehdyssä etsinnässä.
MTV:n mukaan Karalahden kotoa tehty huumelöytö ei kuitenkaan ole keskiössä häneen kohdistuvassa rikosepäilyssä.
Tapauksen tutkinnanjohtaja Markku Juurikkamäki on aiemmin kertonut Seiskalle, että rikoskokonaisuuteen liittyy muitakin epäiltyjä kuin Karalahti.
– Tähän kokonaisuuteen liittyviä henkilöitä on kuulusteltu ja esitutkinta on edennyt hyvin.
– Kyllä se näyttää siltä, että esitutkinta saadaan valmiiksi varmaan joulukuun puolenvälin tienoilla, Juurikkamäki totesi aiemmin Seiskalle.
Juurikkamäki ei ole toistaiseksi ottanut kantaa huumausaineiden laatuun tai määrään.
Helsingin käräjäoikeudesta on aiemmin kerrottu, että Karalahden kohdalla syytteen nostamisen määräaika on 15.1.2026.
Seiskan selvityksen mukaan Karalahden lisäksi myös muita epäiltyjä on vangittu Helsingin käräjäoikeudessa.