Iida Vainion ja Christian Heljangon kohussa yllätyskäänne
Syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen liittyen Vainion tekemään rikosilmoitukseen Heljangosta.
Mediapersoona Iida Vainio teki viime vuoden helmikuussa rikosilmoituksen jääkiekkoilija Christian Heljangosta.
Vainio väitti, että hän olisi joutunut hyväksikäytön uhriksi Lappeenrannassa vuoden 2021 keväällä, jolloin hän oli 17-vuotias.
Rikosnimike oli tutkintapyynnön jättämisen aikaan seksuaalinen hyväksikäyttö.
Juttu eteni syyteharkintaan tänä keväänä.
Jutun syyttäjä, aluesyyttäjä Mira Riches vahvistaa nyt Seiskalle, että rikosilmoitus on kaatunut syyteharkinnassa.
– Olen 8.5.2024 tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen ei näyttöä -perusteella, aluesyyttäjä toteaa Seiskalle.
Itä-Suomen syyttäjäalueen lähettämässä syyttämättäjättämispäätöksessä avataan päätöksen perusteluita.
– Jätän syytteen nostamatta epäillystä rikoksesta, koska ei ole olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi, Riches toteaa asiakirjassa.
Syyttämättäjättämispäätöksestä on tehty julkinen versio, jossa muutamat kohdat on sensuroitu.
Vainion nimeä ei mainita asiakirjassa, sillä asianomistajan nimi on seksuaalirikosjutuissa aina salassa pidettävää tietoa. Vainio on itse kertonut rikosilmoituksesta medialle.
Rikosnimikeessä muutos
Lisäksi asiakirjasta selviää, että rikosnimike muuttui esitutkinnan aikana raiskaukseksi.
Alun perin Vainio oli tehnyt rikosilmoituksen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
– Asianomistajan kuulustelussa antaman tapahtumakuvauksen perusteella tutkittava rikosnimike on muutettu raiskaukseksi, syyttämättäjättämispäätöksessä mainitaan.
Heljanko oli esitutkinnassa kiistänyt rikosepäilyn. Hän myönsi, että Vainion ja hänen välillään oli ollut seksuaalista kanssakäymistä, mutta että se tapahtui suostumuksellisesti.
Asiakirjassa mainitaan, että esitutkinnan aikana oltiin kuultu Vainon ja Heljangon lisäksi myös todistajia.
– Esitutkinnassa on kuultu kahta todistajaa, joille asianomistaja on kertonut seksuaalisesta kanssa käymisestään Heljangon kanssa eikä kummallekaan todistajalle ole syntynyt asianomistajan kertoman perusteella mielikuvaa, että asianosaisten tapaamiseen olisi liittynyt seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä, syyttämättäjättämispäätöksessä mainitaan.
– Esitutkinnassa on lisäksi kuultu kahta muuta todistajaa ja liitteenä on myös viestejä niin asianosaisten kuin asianomistajan ja muiden henkilöiden välillä. Näistä ei ole kuitenkaan saatavilla suoraa näyttöä epäiltyyn rikokseen.
Tästä syystä rikosepäily kaatui
Aluesyyttäjä Richesin mukaan asianomistajan eli Vainon kertomus oli muuttunut tutkinnan aikana, joka vaikutti merkittävästi päätökseen.
– Asianomistajan kertomus on sinällään mahdollinen mutta sitä rasittaa muun muassa se seikka, että kertomus on muuttunut sisällöltään merkittävästi tutkinnan kuluessa (tutkintailmoitus vs. kuulustelukertomus).
– Katson, että asianomistaja ei ole kertonut tapahtumista johdonmukaisesti eri yhteyksissä eikä asianomistajan kertomus saa myöskään riittävästi tukea muusta selvityksestä. Näin ollen, katson että asiassa ei ole riittävässä laajuudessa suoritetun esitutkinnan perusteella kertynyt riittävää näyttöä siitä, että Heljanko olisi syyllistynyt yllä kuvattuun raiskaukseen.
Rikosilmoituksessa oli ollut niin sanotusti sana sanaa vastaan -tilanne, jolloin ainut näyttö väitetystä rikoksesta oli asianomistajan eli Vainion kertomus.
– Esitutkinnassa saatu syytettä tukeva näyttö perustuu käytännössä kokonaan asianomistajan kertomukseen. Kuten edellä on todettu, esitutkinnassa on kuitenkin ilmennyt seikkoja, jotka heikentävät asianomistajan kertomuksen uskottavuutta.
– Näin ollen, rikoksesta epäillyn kiistäessä teon, katson, että asiassa ei ole olemassa syytteen nostamisen edellyttämiä todennäköisiä syitä, minkä vuoksi jätän nostamatta syytteen Christian Heljankoa vastaan, aluesyyttäjä Riches toteaa syyttämättäjättämispäätöksessä.
