Toimittajan kommentti: Hyvä tavaton, mitä riemua on elää monarkiassa!
Ehkä ilmaiset ämpärit saisivat suomalaiset rakastamaan presidenttiä samalla tavalla kuin Ruotsissa rakastetaan kuninkaallisia.
Vietin kaksi vuorokautta Öölannissa työreissulla. Tarkemmin matkakohde oli Borgholmin kaupunki ja kruununprinsessa Victorian synttärikemut.
Katso video Victorian synttärikemuista Öölannista
Kuinka moni suomalainen edes tietää, milloin Suomen presidentti Alexander Stubbilla on syntymäpäivä? Tai hänen lapsillaan. Tai edes Urho Kekkosella. Tuskin kovin moni. Myönnän, että itse en ainakaan tiedä.
Victorian synttäreitä sen sijaan oli vaikea jättää huomaamatta. Jos joku ruotsalainen ei sattunut tietämään, että tuleva kuningatar täytti maanantaina 14. heinäkuuta 48 vuotta, tuli se selvästi viimeistään mediasta ja katukuvasta.
Koko kansa juhli
Borgholmin herttainen keskusta oli täynnä Victoria-koristeita. Kauppojen lipputangoissa oli Grattis Victoria -lappuja, ja tiet oli rajattu synttärikulkueen tieltä Victoria-narulla – eihän mitään tylsää poliisiteippiä sopisi synttärijuhlissa käyttää.
Näytettiinpä illan Borgholmin-konsertti myös televisiossa.
Julkisten synttärihulinoiden kohokohta nähtiin Sollidenin linnan pihalla, kun kuningaspari, kruununprinsessa, prinssi Daniel, prinsessa Estelle ja prinssi Oscar kävivät vilkuttelemassa kansalaisille turvallisen välimatkan päästä.
Kansalaisia palatsin pihalla kyllä riittikin. Koko nurmikolle rajattu alue oli tupaten täynnä kunkkufaneja, ja ikähaarukkakin oli yllättävän laaja. Ehkä lapsenlapsia oli värvätty jäätelöpalkalla mukaan, mutta kruununprinsessalla oli onnittelijoita vauvasta vaariin.
Öölantiin pääseminen ei suinkaan ole helpoimmasta päästä; lähimmälle lentokentälle Kalmariin pääsee arkisin Ruotsin sisäisillä lennoilla. Tukholmasta bussi- tai autokyyti kestää yli kuusi tuntia.
Tuon matkan teki kuitenkin moni – myös minä.
Bussilasteittain onnittelijoita
Ehkä yllättävää oli sekin, ettei paikalla ollut pelkästään ruotsalaisia, vaan paikalle oli löytänyt myös hurja määrä saksalaisia ja jopa jokunen kunkkufani Virosta.
Kuninkaallisella perheellä – etenkin kuningatar Silvialla – on toki vankat juuret Saksassa. Saksalaisten rouvien ryntäys näytti kuitenkin yllättävän jopa osan ruotsalaisista, jotka ratkesivat nauruun, kun tervetulopuhetta jatkettiin ruotsin ja englannin jälkeen saksaksi.
Sollidenin palatsilla kruununprinsessalle laulettiin Ja må hon leva kertaalleen. Toisen kerran Victoria kuuli sen Borgholmin linnan ulkopuolella.
Konserttialueen porteille oli saapunut toinen läjä onnittelijoita, jotka lauloivat synttärilaulun kruununprinsessalle, vaikka eivät päässeetkään konserttiin.
Vielä kolmas laulanta tapahtui illan konsertissa, jossa täyteen tupattu linnan raunio raikasi synttäri-iloa kruununprinsessan kunniaksi.
Monarkia maistuu
Mistä kruununprinsessan suosio oikein kumpuaa? Sollidenissä ei ollut muuta viihdettä kuin lapsikuoro, mutta vain kymmenisen minuuttia kestänyt vilkuttelu veti silti hurjan määrän väkeä helteiseen puutarhaan pääsymaksuineen päivineen.
Ehkä rakkauden kuninkaallisia kohtaan ymmärtää paremmin, jos elää muutenkin monarkiassa. Me suomalaiset varmasti fanitamme etenkin Sauli Niinistöä, mutta tuskin kovi moni reissaisi verrannollisesti Hämeenlinnasta Hangon eteläpuolelle häntä onnittelemaan.
Mutta tunnelma kuninkaallisia seuraavian tavisten keskuudessa oli kertakaikkisen ihana.
Ruotsin liput, kesämekot ja hurraa-huudot muistuttavat, etteivät kaikki julkkikset olekaan influenssereita tai laulajia, vaan myös maan keulakuvat – symboliset johtajat – voivat olla yhtä lailla rakastettuja fanituksen kohteita.
Mutta se, ettei Stubbin synttäreitä juhlita golf-kisoilla ja konserteilla, ei välttämättä ole huono asia.
Ruotsalaiset voivat säilyttää oman rojalisminsa, ja me suomalaiset voimme käydä naapurissa nauttimassa yhteisöllisestä prinsessafanituksesta.
Ehkä suomalaisia saisi samalla innolla paikalle, jos meille lupaisi vaikka ämpärit.