Kuningatar Elisabetin viimeinen päiväkirjamerkintä pamahti julkisuuteen
Kuningatar kirjoitti päiväkirjaansa viimeiseen päiväänsä asti.
Kuningatar Elisabet piti läpi elämänsä päiväkirjaa. Kovin runollisesta muistelmasta ei ollut kyse, mutta hänen tiedettiin kirjoittavan muistiin elämänsä käänteitä. Kuningattaren lokikirjasta on kirjoittanut esimerkiksi Hello! Magazine.
Viimeisiin päiviinsä asti kiireisenä itsensä pitänyt Elisabet myönsi taannoin elämäkertakirjailija Kenneth Roselle, ettei hänellä ole aikaa kirjata muistiin keskusteluja. Sen sijaan hän merkkasi päiväkirjaansa jokaisen päivän tapahtumat.
Käytännön kirjaus
96-vuotias Elisabet vietti kuolemaansa edeltävät Skotlannin-kodissaan Balmoralissa. Kirjailija Robert Hardman kertoo kirjassaan kuningas Charlesista, että kuningatar ylläpiti päiväkirjaansa vielä Balmoralissa ennen kuolemaansa.
Viimeinen lisäys päiväkirjaan tehtiin kaksi päivää ennen kuin kuningatar menehtyi.
– Hänen viimeinen lokinsa oli niin käytännönläheinen kuin voi olla. Se olisi voinut kuvailla mitä tahansa tavallista työpäivää ja alkoi tyypillisellä tavalla – Edward tuli näkemään minua, Elisabetin kerrotaan kuvailleen päivän käänteitä sihteerinsä Sir Edward Youngin parissa.
Päivää ennen kuolemaansa, 8. syyskuuta 2022, kuningatar hyväksyi Boris Johnsonin eroamisilmoituksen pääministerin virasta ja nimitti Liz Trussin hänen seuraajakseen.
Herätti kritiikkiä
The Guardian kirjoitti vuosi sitten, että historioitsijat toivovat kuningattaren kirjeiden ja päiväkirjojen säästämistä Iso-Britannian kansallisarkistoihin. Kirjeiden ja muistiinpanojen läpi käyminen annettiin erään hänen läheisimmistä avustajista, Paul Whybrew'n työksi.
Tehtävänanto sai osakseen kritiikkiä akateemikoilta, joiden mielestä asia olisi pitänyt antaa siihen koulutetun henkilön tehtäväksi.
– Menen askelen pidemmälle ja sanon, että on tärkeää vain säästää kaikki, ja se pitäisi antaa kansallisarkistolle sillä idealla, että kuninkaallisilla papereilla tulisi olla sadan vuoden embargo. Kun sata vuotta on kulunut, ei minulle vaikuta oleelliselta pitää salassa edes asioita, jotka olivat aikanaan jopa skandaaleja, vetosi Oxfordin yliopiston tutkija Scot Peterson.