Brittihovin lapsimurhat: Tästä syystä ruumiille ei ole tehty DNA-testejä

Brittihovin mahdollinen murhamysteeri on puhuttanut 1400-luvulta lähtien. Kuningas Edvard IV kuoli vuonna 1483. Hänen perijöitään olivat kaksi poikaa, Edvard ja Richard, jotka olivat isänsä kuollessa vasta 9- ja 12-vuotiaita.

Vaikka kuninkaan vanhin poika oli kruununperijä, kuningas oli määrännyt testamentissaan nuorimman veljensä, Glouchesterin herttua Rikhardin huolehtimaan kruunusta, kunnes oikea kruununperijä varttuisi tarpeeksi.

Huhun mukaan kuninkaan kuoleman jälkeen huhun mukaan pikkuprinssit vangittiin Lontoon Toweriin. Heidän Richard-setänsä otti kruunun itselleen ja hänestä tuli kuningas Richard III. Huhujen mukaan prinssipojat katosivat mystisesti eikä heitä nähty enää kesän 1483 jälkeen.

Kautta historian on arvuuteltu, murhasiko Richard III pienet veljenpoikansa päästäkseen valtaan. Myös William Shakespearin Richard III -näytelmä pureutuu mysteeriin.

Tapaus tunnetaan Towerin prinssit -nimellä. Sir John Everett Millais on maalannut Towerin prinssit-teoksen 1800-luvulla.

Kiistanalaiset ruumislöydöt

Lontoon Towerista, eli keskiaikaisesta hovin linnasta, löytyi 1600-luvulla kahden lapsen maalliset jäänteet. Myös Windsorin linnan tiluksilta löytyi kahden lapsen jäänteet 1700-luvulla. Jäänteet on sittemmin säilötty. Lasten henkilöllisyydet ovat jääneet mysteereiksi.

Britanniassa on arvuuteltu, kuuluvatko jommat kummat jäänteet Towerin prinsseille.

Westminster Abbey -kirkoon on säilötty 1600-luvulla kahden lapsen Towerista löytyneet maalliset jäänteet ja muistolaattaan on kirjattu, että he olisivat ehkä Edvard ja Richard.

Tutkijat ovat halunneet tehdä lasten maallisisille jäänteille nykytekniikalla DNA-testejä, mutta kuningasperheen mainetta suojellut kuningatar Elisabet torppasi testaukset. Vain kuningattarella oli valta päättää testauksesta. Lehtitietojen mukaan kuningatar oli Englannin kirkon puolella eikä halunnut päästää tutkijoita jäänteiden luo.

Nykyisen hallitsijan, kuningas Charlesin, 76, on otaksuttu olevan myötämielisempi DNA-testien tekemiselle. Charles pitää arkeologiasta ja hän opiskelikin sitä nuorena Cambridgen yliopistossa.

Viime syksynä Daily Mail uutisoi, että yli 90-vuotias historioitsija lady Antonia Fraser oli soittanut kuningas Charlesille ja pyytänyt tätä sallimaan DNA-testien tekemisen.

Antonia on kirjoittanut muun muassa kuningas Charles II:n elämäkerran. Charles II hallitsi Britanniaa vuonna 1674, jolloin työmiehet löysivät lasten ruumiit Towerista. Tuolloin kuningas määräsi jäänteet siirrettäviksi Wetsminster Abbey -kirkkoon.

Antonia painotti haastattelussa, ettei kirkon tulisi pelätä, että tästä tutkimuksesta käynnistyisi joku isompi hautojen avaamisprosessi.

Prinssien murhat pötypuhetta?

Kuningas Richard III kuoli Bosworthin taisteluissa vuonna 1485. Vastapuolella olleesta Henrik Tudorista tuli uusi kuningas.

Historioitsijoiden löydösten mukaan tässä vaiheessa alkoi levitä huhu siitä, että Richard III olisi murhannut tai murhauttanut pienet veljenpoikansa. Veriteosta ei kuitenkaan ole löytynyt mitään kirjallista todistetta.

Sen sijaan historioitsijat ovat löytäneet 1400-luvulta peräisin olevia kirjoitettuja asiakirjoja, jotka todistavat, että pienet prinssiveljekset eivät kuolleet lapsina.

Erään kirjeen perusteella on esitetty, että todellinen kruununperijä Edvard olisi ollut hengissä vielä 17-vuotiaana. Kirjatun silminnäkijähavainnon mukaan hänen pikkuveljensä Richard olisi ollut elossa vielä 20-vuotiaana. Tiettävästi pojat olisivat eläneet maanpaossa. 

DNA-testit puhuttavat

Kuningas Richard III:n ruumis löytyi vuonna 2012 Leicesteristä parkkipaikan alta. Paikalla oli aiemmin sijainnut luostari. Ruumiille tehdyt DNA-testit varmistivat, että kyse oli entisen kuninkaan Richard III:n jäänteistä.

Richard III haudattiin Leicesterin tuomiokirkkoon. Kuningatar Elisabet lähetti tuolloin tilaisuuteen oman tervehdyksensä.

Westminster Abbey -kirkossa sijaitsevia kahden lapsen jäänteitä ei ole toistaiseksi tutkittu, sillä siihen tarvitaan Englannin kirkon nykyisen päämiehen, kuningas Charlesin lupa.

Richard III -historiaseura painottaa nettisivuillaan, ettei kuningas Charles ole missään vaiheessa ottanut julkisesti kantaa lasten jäänteiden tutkimiseen.

Historiaseuran mukaan ei voida väittää, että Charles edes olisi myötämielinen DNA-tutkimuksille. Historiaseura myös otaksuu, että kuningas ei ole vielä saanut asiasta kaikkea taustoittavaa tietoa, jonka pohjalta päätöksen tekeminen haudan mahdollisesta avaamisesta helpottuisi.

Historiaseura muistuttaa, että lasten jäänteet ovat muinaisia ja siksi hauraita. Niistä DNA-näytteen saaminen voi olla hankalaa. Ruumiit voivat myös olla "saastuneita", sillä niitä käsiteltiin varomattomasti löytöhetkellä 1600-luvulla ja uudestaan 1930-luvulla.

Historiaseura pohtii myös sitä, kannattaako ruumiita tutkia nyt, vai pitäisikö odottaa tulevaisuuden kehittyneempiä ja luotettavampia tutkimusmenetelmiä.

Historiaseura muistuttaa, että ruumiiden tutkiminen vaatii muun muassa huolellista valmistelua, riittävää tieteellistä näyttöä, kustannusarviota ja logististen järjestelyjen suunnittelua. 

Lähteet: Richard III Society, Revealing Richard III, The History Press