Yleisradion legenda Tarja Närhi vetää kolmea musiikkiohjelmaa: Ammattini pilaa nautinnon!

Tarja Närhi työskentelee Yleisradiossa.
Mainos
Mainos päättyy

Palkittu musiikkitoimittaja Tarja Närhi, 58, johdattaa tottuneesti vieraitaan Yleisradion sokkeloisia käytäviä pitkin.

– Alussa, kun talo oli minulle vieras, pariin kuukauteen en uskaltanut lähteä ilman saattajaa edes lounaalle, etten olisi eksynyt, Tarja nauraa.

Tarja on tehnyt 22 vuoden uran Yle Radio Suomessa. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta keskisuomalaisessa paikallisradiossa, Radio Jyväskylässä.

– Sieltä kaikki alkoi. Olin opiskelemassa Jyväskylän yliopistossa, ja siihen aikaan ei ollut riittävästi koulutettuja journalisteja vapailla markkinoilla, koska samaan aikaan perustettiin kymmeniä paikallisradioita.

– Meiltä opiskelijoita kysyttiin mielenkiintoa tulla töihin. Ilmoitin olevani kiinnostunut, ja niin alkoi minun radiourani.

Mainos
Mainos päättyy

Jyväskylässä Tarja teki alkuun yöradiota. Sen jälkeen kuvaan astuivat myös muut radiotyöt: uutisten toimittaminen, joskus jopa urheiluselostukset ja nuorempien kollegojen kouluttaminen.

Tarja on jälleen Tangomarkkinoiden tuomaristossa. – Tangolaulukilpailun tuomarointi on yksi toteutunut haaveeni. Toinen oli Euroviisu-kommentaattorina toimiminen. Haaveeni on täytetty, Tarja sanoo.
Tarja on jälleen Tangomarkkinoiden tuomaristossa. – Tangolaulukilpailun tuomarointi on yksi toteutunut haaveeni. Toinen oli Euroviisu-kommentaattorina toimiminen. Haaveeni on täytetty, Tarja sanoo.

Suosikkijuontaja jätti hyvästit Radio Suomipopille – siirtyy toiselle kanavalle!

Vuonna 1996 Yleisradioon haettiin musiikkitoimittajaa, ja Tarja päätti hakea paikkaa. Loppu onkin suomalaisen radion historiaa.

– Minulla oli hirveästi kiinnostusta musiikkiin!

Tarja on suomalaisen radion legenda. Hänen musiikkiohjelmiaan kuunnellaan vuodesta toiseen. Esimerkiksi sunnuntaiaamuisin kuuluva Iskelmäradio kerää parhaimmillaan yli puoli miljoonaa kuulijaa.

1980-luvun lopulla Tarja työskenteli Radio Jyväskylässä. Hän uskoo yhä iskelmän voimaan. – Musiikin saralla on aina aaltoliikettä. Meidän kuuluukin muuttua.
1980-luvun lopulla Tarja työskenteli Radio Jyväskylässä. Hän uskoo yhä iskelmän voimaan. – Musiikin saralla on aina aaltoliikettä. Meidän kuuluukin muuttua.
Mainos
Mainos päättyy

– Kerran viime talvena luvut romahtivat. Tuottajan kanssa ihmettelimme, mitä tapahtui. Olin jo sirottelemassa tuhkaa päälleni. Samaan aikaan muistin, että ohjelmani lähetysaikaan oli Iivo Niskasen 50 kilometrin hiihtokilpailut. Iivolle en pärjännyt.

Musiikkia ei musiikkitoimittajan mielestä tarvitsisi kategorisoida. Musiikki ja muoti muuttuvat.

– Iskelmämusiikin käsite on laaja. Iskelmä eli iskusävelmä on melodista, suomeksi laulettua, yleisön suosimaa musiikkia.

Kotimaisella musiikilla pyyhkii Tarjan mukaan hyvin.

– Kun nuorena toimittajana menin haastattelemaan Juice Leskistä, hän odotti huoneessaan verhoutuneena pelkkään pyyhkeeseen. Jälkeenpäin kuulin, että Juicella oli tällainen tapa naistoimittajien kanssa. Hän koetti saada toimittajan hämmentymään, Tarja muistelee.
– Kun nuorena toimittajana menin haastattelemaan Juice Leskistä, hän odotti huoneessaan verhoutuneena pelkkään pyyhkeeseen. Jälkeenpäin kuulin, että Juicella oli tällainen tapa naistoimittajien kanssa. Hän koetti saada toimittajan hämmentymään, Tarja muistelee.

– Kun katsoo soittolistoja 1980-luvulta ja vertaa niitä tähän päivään, ero on huikea. Ennen listakärjessä keikkuvat englanninkieliset biisit, nyt musiikkia tehdään paljon suomeksi. Meille tulee koko ajan uusia artisteja esimerkiksi rap- ja hiphop-genreen.

Radiojuontajana työskentelevän Marko Maunukselan somevideoista kohu: Rikkoi Ylen ohjeita!

Mainos
Mainos päättyy

Perinteinen iskelmämusiikki ei kiinnosta suuria levy-yhtiöitä. Isoihinkaan artisteihin ei enää panosteta samalla tavalla kuin ennen.

– Liian usein mitataan vain Spotify-lukuja, vaikka tämän perinteisen iskelmämusiikin kuuntelijat haluaisivat ostaa cd-levyn.

Tarja on haastatellut satoja suomalaisia musiikintekijöitä. Mukaan on mahtunut myös kansainvälisiä tähtiä. Tässä kuvassa Tarja haastattelee euroviisuvoittaja Johnny Logania. Kuva on otettu vuonna 1990.
Tarja on haastatellut satoja suomalaisia musiikintekijöitä. Mukaan on mahtunut myös kansainvälisiä tähtiä. Tässä kuvassa Tarja haastattelee euroviisuvoittaja Johnny Logania. Kuva on otettu vuonna 1990.

– Enää ei edes ole paikkoja, mistä levyn saisi ostaa. Ajatus siitä, että cd-levyjen kuunteleminen loppui kokonaan suoratoistopalvelujen tultua, on outoa, Tarja muistuttaa

– Toki iskelmämusiikin tekijöidenkin kannattaisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään, tekevätkö he laadukasta musiikkia.

Tarjalla on kolme omaa ohjelmaa Yle Radio Suomessa: Iskelmäradio, Levylautakunta ja Sekahaku.

– Minulle tulee kymmenittäin kirjeitä ja postikortteja joka viikko, joissa kerrotaan tarinoita vuosikymmenien takaa. Tarinoista nousee usein kylmät väreet, ja välillä silmätkin kostuvat. Jokaisella on se yksi kappale, jonka he haluaisivat radiosta kuulla. Sitten he nauhoittavat kappaleen C-kasetille.

– Saan myös paljon kyselyjä, mistä niitä voisi ostaa. Kuuntelijani eivät löydä kasetteja enää mistään, ja vanhat on nauhoitettu täyteen. C -kasetti on yhä tähdellinen käyttöliittymä, musiikkitoimittaja tietää.

Yllättäen Tarja kertoo, ettei itse juurikaan kuuntele radiota.

– Radiota kuunnellessa analysoin liikaa. Tämä on kuitenkin työtäni, enkä pysty rentoutumaan kuuntelemalla radiota. Siinä mielessä ammatti pilaa nautinnon.

Mainos
Mainos päättyy
Ladataan