Voi mitä söpöläisiä! Korkeasaaressa kuhisee eläinvauvoja – kuvat!
Korkeasaaren kesällä syntyneiden poikasten joukossa on myös uhanalaisia lajeja.
Edes Korkeasaaren oppaana vuodesta 2015 asti työskennellyt Virpi Kiviniemi ei ole immuuni eläinpienokaisten söpöydelle. Korkeasaaren amurintiikeriäiti sai pentuja viime syksynä. Kahden pennun elämä on melkoista ja herttaista vipellystä.
Korkeasaaren Iloisiin vauvauutisiin mahtuu myös elämän surua.
Pentuja oli alun perin kolme, mutta Oboi-pentu menetettiin, kun se oli nielaissut terävän luupalan. Vakavaa vatsakalvontulehdusta ei ollut mahdollista hoitaa, joten pentu piti lopettaa.
Jäljelle jääneet pennut Odeya ja Ohana voivat hyvin.
– Ikävä kyllä poikaset eivät aina selviä aikuisiksi. Eläintarhoissa olosuhteet ovat kuitenkin turvallisemmat kuin luonnossa, Virpi kertoo.
Korkeasaaren tiikerinpennut saivat nimet − näin pari kuukautta vanhat karvapallot ovat kehittyneet
Lintuloistoa
Myös näyttävä riikinkukko on saanut poikasia. Riikinkukkojen soidinmenoissa riikinkukko eli koiras hurmaa laahuksellaan riikinkanan eli naaraan.
Vastasyntyneiden poikasten ympärillä liikkuvat naaraat hoivaavat jälkikasvuaan porukoissa, ja ne jopa hautoivat munia yhdessä.
Koiraat kasvattavat näyttävän pyrstönsä parin vuoden ikäisenä.
Tiikerikohu! Somekansa huolestui Korkeasaaren eläimistä - näin eläntarhan väki puolustautuu
Kiipeilevä Stadin gundi
Jänikseltä näyttävä mara on sukua marsuille. Nämä jyrsijät ovat pariuskollisia ja valitsevat puolisonsa hyvin nuorena. Jopa viidentoista marayksilön poikaset voivat asua samassa pesässä, ja emo tunnistaa omansa hajun perusteella. Mara sai poikasia Korkeasaaressa kesäkuun alussa.
Kohtaamme myös toisen jyrsijän. Saharan alueelta kotoisin oleva gundi saa poikasia ympäri vuoden. Tällä hetkellä Korkeasaaressa asustaa seitsemän poikasta, joista viimeisimmät syntyivät kesäkuun lopulla.
Näppärästi kiipeilevä gundi pääsee jopa pystysuoraan seinää pitkin terävin kynsiensä ansiosta.
Korkeasaaressa herkutellaan verellä – näin eläimiä ruokitaan helteellä
Koiras metsästää, naaras pilkkoo
Harry Potter -elokuvissa ihastuttaneen Hedwig-pöllön kaltaisen tunturipöllön poikaset kuoriutuivat kesäkuussa.
Tipuset ovat vielä harmaita, mutta untuvainen höyhenpeite muuttuu valkoisemmaksi niiden varttuessa. Aikuisena koiraspöllö on täysin valkoinen ja naaraalla on valkoisten sulkien seassa ruskeita pilkkuja.
Tunturipöllöparin koiras metsästää ruuat koko perheelle naaraan hautoessa, mutta vain naaras osaa pilkkoa ruoan pikkutipuille. Koiras ei koskaan opi tätä taitoa.
Korkeasaaren tiikerit saivat lisääntymisluvan – ”heiluttavat peittoa” kaikkien nähden
Kuhertava gaselli vasoo
Uhanalainen kuhertajagaselli on saanut toukokuussa Korkeasaareen viisi vasaa. Vasojen selviytymisprosentti on huono, ja suurempia laumoja on Korkeasaaressa asuvien lisäksi vain kaksi. Jälkikasvu on lajille siis erittäin arvokasta.
Toinen uhanalainen laji, luonnonvarainen visentti, ehti jo hävitä sukupuuttoon. Biisonia muistuttava visentti olisi kadonnut maailmasta kokonaan ilman eläintarhoja. Niiden ansiosta laji säilyi ja niitä on palautettu entisille elinalueilleen.
Korkeasaareen visenttilaumaan syntyi Pavel-poikanen toukokuussa. Hieman vanhemmat teini-ikäiset sonnipojat tulee pitää erillään rajujen leikkien takia.
Ozzy Osbourne syntyi Korkeasaareen – näin eläintarhan pienokaiset nimetään
Koiramainen orava asuu kuin kaupungissa
Viimeisenä Seiskan reportterikaksikko saa tutustua oravan sukuiseen preerikkoon.
Preerikkoja kutsutaan myös preeriakoiraksi koiramaisen haukahtelunsa vuoksi. Preerikko ääntelee näin pelästyessään ja varoittaa tällä muita.
Ne tunnistavat toisensa ”pussailemalla”, eli suuta haistelemalla. Preerikot asustavat yhdyskunnissa kaupunkia muistuttavissa asumuksissa.
Korkeasaaressa eletään rakkauden kesää – eläintarhan asukkien perheissä riittää vilskettä
Tule jo aamupäivällä
Virpi kertoo vieraille, että paras ajankohta Korkeasaaressa vierailulle on viileä aamupäivä.
– Kun ei ole kuuma, eläimet liikkuvat enemmän. Ei meitä ihmisiäkään huvita helteellä juosta ympäriinsä, hän naurahtaa.
Korkeasaaressa järjestetään opastettuja kierroksia, ja niille kyllä kannattaa osallistua. Opas tietää eläinten piilopaikat ja osaa heti osoittaa missä kukin piileksii.
Oppaat myös juontavat kesällä päivittäin eläinten ruokintoja, joiden aikataulu kannattaa katsoa etukäteen netistä.
Yli 130-vuotias eläintarha
Korkeasaaren eläintarha on perustettu vuonna 1889. Sitä ylläpitää voittoa tavoittelematon säätiö, ja Korkeasaari kuuluu Helsingin suosituimpiin vierailukohteisiin.
Korkeasaaressa on noin 150 eläinlajia. Eläintarha pyrkii turvaamaan luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi lisäännyttämällä etenkin uhanalaisia eläimiä.
Myös Villieläinsairaala toimii osana eläintarhaa. Siellä hoidetaan loukkaantuneita suomalaisia villieläimiä. Tavoitteena on aina saada ne siihen kuntoon, että ne pääsevät takaisin luontoon.