Virkavapaalta maailmanmestariksi! Pitkän uran ammattitaikurina tehnyt Simo Aalto: Treenaan 12 tuntia päivässä!
1990-luvun lapset ja milleniaalit muistavat taatusti taikasanat "Jokeri Pokeri Box!". Ne lanseerasi Suomen tunnetuin taikuri Simo Aalto, 59, joka tuli tunnetuksi 1990- ja 2000-luvuilla TV1:n viikonloppuaamujen Veturista ja Simon Taikateltasta sekä niitä edeltäneestä FST:n ruotsinkielisestä Simosalabimistä.
Pelkästä lasten viihdyttäjästä ei kuitenkaan ole kyse, sillä Simon taidot ovat kansainvälisesti tunnustetut. Hänestä tuli kesällä 2000 ensimmäinen suomalainen taikuuden maailmanmestari. Kultamitali teki seuraa aiemmin napatuille hopeiselle ja pronssiselle jalometallille. Kansainvälisesti arvostetut uroteot ovat kuitenkin Suomessa jääneet vähälle huomiolle.
– Ei se haittaa. Elämä maistuu, ja puhkun työintoa! On hassua, etten tunne oloani kuusikymppiseksi vaan mielestäni olen yhä se sama nuori kaveri kuin aina ennenkin, hyväntuulinen Simo naurahtaa Seiskalle.
Ennen kuin taikuudesta tuli täysipäiväinen ammatti, Simo ehti työskennellä 1980-luvulla lastentarhaopettajana. Hän oli suunnannut alalle armeijan jälkeen opettajana työskennelleen Airi-äitinsä suosituksesta.
– Hän tuumasi, että sinä olet Simo sellainen lapsimagneetti, että sinun pitäisi hakeutua joko opettajaksi tai lastentarhaopettajaksi. Rakastuin päiväkotityöhön heti ja teinkin niitä hommia kuusi vuotta, kunnes jättäydyin 1989 vuodeksi virkavapaalle.
17-vuotias Aatu on hämmästyttävän taitava katutaikuri – häkellyttävä video!
Koko ajan taikurikeikkoja tehnyt Simo halusi testata, voisiko hän pärjätä pelkillä taikurikeikoilla. Siten hän tuli tarttuneeksi lopullisesti taikasauvaan.
– Totesin sitten, että hei, tällähän elää!
Katso Simon Seiska-temppu tästä (artikkeli jatkuu videon jälkeen):
Taikuus on tuonut leivän pöytään jo yli 30 vuotta. Se ei olisi ollut mahdollista ilman hirvittäviä harjoittelumääriä. Simo treenaa yhä tuntikausia joka ainoa päivä.
– Aamuni alkavat sillä, että lyön takkaan tulet ja keitän kahvit. Sitten pyörittelen pari tuntia kolikoita ja kortteja sormieni välissä, kunnes vasta aamupalan jälkeen alkaa varsinainen treenaaminen. Siihen kuluu päivässä helposti yli 12 tuntia.
– Olen onnellisessa asemassa, kun saan paneutua täysillä siihen mitä rakastan. Siitä suurin kiitos kuuluu vaimolleni Kirstille, joka huutelee välillä syömään ja jota ilman tämä ei olisi mitenkään mahdollista.