Tiesitkö? Linnassa juhlittiin jo 100 vuotta sitten – tätä kaikkea on nähty: booliperinteen synty, Kekkosen tykitys, letkajenkkaa ja väliin jääneitä juhlia: taustalla harvinaisen painavat syyt!

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi perjantaina perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa Presidentinlinnassa Helsingissä. Jo vuonna 1820 valmistunut rakennus on ehtinyt nähdä pitkän historiansa aikana yhtä sun toista.

Itsenäisyyspäivän juhlaperinne Linnassa käynnistyi tasan 100 vuotta sitten, joulukuussa 1919. Tuolloin arvovaltaisten pippaloiden isäntänä toimi silloinen presidentti K. J. Ståhlberg yhdessä tyttärensä neiti Aino Ståhlbergin kanssa.

Tältä siellä todella näyttää! Seiska esittelee Presidentinlinnan – eräs yksityiskohta ihmetytti toimittajaa: ”Voiko olla…? Ei voi olla…”

Vuosien saatossa juhlavastaanotto on kokenut kovia muutoksia. Kaikkien aikojen ensimmäiset Linnan juhlat kestivät vain noin tunnin, tarjolla oli lähinnä kahvia ja muita virvokkeita eikä vieraitakaan näkynyt kuin 150 henkilöä.

Kontrasti on melkoinen nykypäivään. Tulevana perjantaina Presidentinlinnaan odotetaan saapuvaksi lähes 1800 kutsuvierasta ja juhlallisuudet kestävät useamman tunnin.

Moni Linnan juhlien tuttu elementti ei ollut alunperin mukana. Iltajuhlan tyyli, kättelyseremoniat ja tanssitkin tulivat kuvaan vasta myöhemmin presidentti Ståhlbergin valtakaudella, joulukuussa 1922.

Seuraava mullistus Linnassa koettiin 1934, kun kieltolain kaaduttua juhlavastaanotolla alettiin tarjoilla myös alkoholia. Tosin varsin pian korkki laitettiin hetkeksi kiinni, kun uskonnollinen presidentti Kyösti Kallio pisti viinatarjoilun pannaan vuosina 1937-38. Noina vuosina Linnassa ei myöskään tanssittu lainkaan.

Presidentti J. K. Paasikiven aikana ilo oli jälleen ylimmillään. Hänen valtakaudellaan (1946-1956) Linnassa alettiin tarjoilla legendaarista boolia. Myös musiikki ja tanssi palasivat ohjelmistoon.

Nyt kävi nolo käry! Teflon Brothers -räppärin kutsu Linnan juhliin onkin härski väärennös – mistä ihmeestä on oikein kyse?

Presidentti Urho Kekkonen kutsui Linnaan taiteilijoita ja kirjailijoita. Kekkosen lähes 30 vuotta kestäneellä valtakaudella kutsuja Linnaan lähetettiin muutenkin runsaasti: 1960-luvun "huippuvuosina" itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle pakkautui parhaimmillaan yli 2300 juhlijaa. Nähtiinpä Presidentinlinnan parketilla myös letkajenkkaakin.

Onko hän Linnan säkevöivin kaunotar? Huuhkajakapteeni Tim Sparvin käsipuolessa saapuu Miss Tšekki 2011 Jitka Novackova! Kuvat!

Viimeisimpänä omia merkittäviä mausteitaan Linnaan lienee tuonut presidentti Martti Ahtisaari. 1990-luvulla Linnassa alettiin nimittäin nauttia myös viinistä ja suolapaloista sekä kuulla jazzia Keltaisessa salongissa.

Joinain vuosina Linnassa ei ole juhlittu lainkaan. Silloin syyt ovat olleet painavat: presidenttien sairastumiset tai maassa vallinnut sotatila. Median edustajat ovat raportoineet itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolta vuodesta 1949. Suoria televisiolähetyksiä Linnasta on välitetty vuodesta 1967 lähtien.