Tässä ovat Suomen erikoisimmat matkakohteet! Kurikassa sijaitsevalla kivellä kusinen historia, Mikkelissä vastaveto lappalaisten joulupukkirahastukselle – kuvat!

Suomi on mainio matkailumaa, eikä tarvitse lähteä merta edemmäs aistimaan vaihtoehtokulttuuria ja ainutlaatuisia nähtävyyksiä.

Parikkalan patsaspuisto lienee tuttu lähes kaikille suomalaisille. Edesmenneen taiteilija Veijo Rönkkösen tehtailemat, monimutkaisiin jooga-asentoihin vääntyneet patsaat, niiden irvistävät tekohampaat ja möllöttävät lasisilmät piirtyvät mielen sopukoihin, ja palaavat kerta toisensa jälkeen painajaisissa takaisin.

Iisalmessa sijaitsee maailman pienin ravintola Kuappi, johon mahtuu kerrallaan sisään kaksi asiakasta ja tarjoilija. Kahdeksan neliömetrin mattolaiturissa tunnelma on intiimi ja palkinto vierailusta on diplomi.

Turun funikulaari eli vinohissi veivaa Kakolanrinteen etelärinnettä edestakaisin ja kyytiin pääsee vieläpä ilmaiseksi. Vanhan ajan puhelinkoppia muistuttava tötterö herätti valtakunnan laajuista hilpeyttä valmistuessaan. Jumikulaariksi ristitty vekotin ei muistuttanut lainkaan havainnekuvaansa, eikä se suostunut liikkumaan.

Tirmolaisen perämoottorigurun Nils ”Nisse” Häggblomin venevajassa on Suomen laajin perämoottorimuseo. Nissen sadat perämoottorit ovat keräilykappaleita vuosikymmenten varrelta. Kokoelman laajuus johtuu Nissen mukaan siitä, että hän ei ole kehdannut sanoa ”ei”, kun perämoottoreita on hänelle tarjottu.

Matkusta Ikaalisiin, ja tartu tiukasti museohanuriin. Suomen Harmonikka Instituutin ylläpitämässä hanurimuseossa Akordiassa on esillä lähes sata historiallista haitaria. Kokoelmassa on kaikki tärkeimmät suomalaiset viisirivisten harmonikkojen yli 30 vuotta vanhat mallit joitakin harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Friitalan Nahkatehtaan historiasta kertovassa museossa saat tietää kaiken ja vähän liikaakin nahasta. Liu’u siis nahkapöksyihisi ja fiilistele nahkapukeutumisen historiaa koko hiostavan haarakiilasi edestä.

Laihian Kotiseutu- ja Nuukuurenmuseo on hulvaton kohde kaikille oman elämänsä saitureille. Esillä on muun muassa reikärauha ja yksiviisarinen kello, ja näyttelyn esineet ovat kaikki kuta kuinkin loppuun ajettuja, ja ne ovat esillä itseironisessa valossa. Nykypäivänä museo on trendikäs, sillä sieltä saa ideoita päästäkseen eroon kertakäyttökulttuurista.

Kuninkaallinen “kusikivi” on historiallinen nähtävyys Miedon kylässä Kurikassa. Perimätiedon mukaan Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik ja kuningatar Loviisa Ulriika pysähtyivät kyseisen siirtolohkareen luona 1750-luvulla ja tekivät tarpeensa kiven takana suojassa. Kiveä koristaa muistolaatta, joka kertoo kiven kusisen tarinan.

Sillimuseo Rymättylässä on tuoksuja täynnä. Silliperinnekeskus Dikselissä pääsee tutustumaan sillikalastuksen historian salaisuuksiin. Dikseli sijaitsee sillilaivaston kotisatamassa ja sitä hoitaa Röölän kylätoimikunta ry.

Häggin Eläintäyttämö-museo Asikkalassa takaa painajaiset pitkäksi aikaa. Täyttämön perustaja, agronomi Leopold G. Hägg, aloitti eläintentäytön 12-vuotiaana vanhan metsänhoitajan opastuksessa. Jos ei kierosilmäinen Kurre-orava käpy suussaan pysäytä verisuonia, viimeistään pingviiniä esittävä kissan- ja kanin risteytys tekee sen.

Suomen Italiasta, Valkeakoskelta löytyy aito venetsialainen gondoli. Myllysaaren museon gondolin on Valkeakoskelle hankkinut vuorineuvos Juuso Walden vuonna 1963, kun paikkakunnalla valmistauduttiin Teollisuus- ja maatalousnäyttelyyn, jonka kutsuvieraille Walden halusi tarjota ikimuistoisen elämyksen.

Suomen Roomassa, Tampereella, sijaitsee Suomen ainoa roomalainen kylpylä. Teollisuusneuvos Sixtus Syrjänen aloitti 1930-luvulla antiikin kulttuurista innostuneena kylpylän rakentamisen lammen lähteestä pulppuavan veden ympärille. Ikävä kyllä, vettä ulottui parhaimmillaankin vain polviin ja kivikyhäelmä heinittyi ennen aikojaan. Sixtuksen kylpylän rauniota voit ihastella Porin radan ja Epilänradan välisessä rotkossa.

Ii on Suomen Pariisi, sillä ainakin siellä on Suomen oma Eiffel-torni. Kestilän sahan piippu kohoaa keskellä metsää, ja sen hoidosta vastaava Ii-seura on uhonnut, että tämä kärjestään valaistu betonijorma saa pojottaa pystyssä vaikka maailman tappiin asti muistomerkkinä 1800-luvun lopun höyrysahasta.

Nummijärvellä on kyläaktiivi Erkki Kalliomäen turvesuolle kyhäämä keidas Kammikylä, jossa mikään paikka ei ole suorassa. Erkin luvalla pääsee myös saunomaan ja pulahtamaan turvelähteeseen rummunrakennuskurssista puhumattakaan. Suolla asuu Ruuhinevan Jeeromi, jonka voi tavata kuljeksimasta kylän ympäristöstä.

Kalervo ja Teija Kaarteen omakotitalon kellarissa on Juoksuhauta-museo. Lohjan Virkkalassa sijaitsevassa sotahistoriamuseossa saa kokea, miltä tuntuu istua korsussa ilmahyökkäyksen aikana. Spoilerina kerrottakoon, että Kalervo on ilotulitteiden maahantuoja.

Mikkelissä turhauduttiin, kun lappalaiset rahastavat joulupukilla. Kekseliäät savolaiset keksivätkin väittää, että pukki kesälomailee yhdellä Suomen suurimmista mökkipaikkakunnista. Joulupukin kesämökki sijaitsee Kenkäveron tiluksilla, ja luonnollisesti Pukkia ei kesäparrassaan tunnista. Huhujen mukaan hän kykkii Kenkäveron kasvimaalla Havaiji-paidassa ja crockseissa.