Syntymävika oli viedä Zaylan hengen – harvinainen kasvain painoi enemmän kuin pikkutyttö

Kun Australian Darwinissa asuva Lenai Schier, 32, ja Matt, 31, saivat kolme vuotta sitten positiivisen raskaustuloksen, he iloitsivat perheen pääluvun kasvaessa neljäksi. Esikoispoika Wilder, 2, saisi siskon. Raskauden puolivälissä tehdyssä ultraäänitutkimuksessa sikiön vartalon ympärillä näkyi epämääräinen massamuodostelma.

Lääkärit eivät aluksi tienneet, mikä se oli, mutta muutaman päivän päästä diagnoosiksi vahvistui SCT eli itusolukasvain. Kyseessä on harvinainen synnynnäinen vika, jossa kasvain muodostuu häntäluun pohjalle.

Lenai alkoi etsiä tietoa lapsensa sairaudesta, sillä pienen kaupungin lääkäreiltä saatu tieto oli rajallista.

– Olimme musertuneita, kun kuulimme tuomion. Olimme vastaanottohuoneessa ja kyselimme videopuhelun välityksellä erikoislääkäreiltä, kuinka paha lapsemme SCT on.

– Vaikka tietoa taudista oli vaikea löytää, olin silti helpottunut lukiessani, että valtaosa näistä kasvaimista on hyvänlaatuisia. Leikkauksessa jouduttaisiin poistamaan tyttäremme häntäluu, jottei kasvain uusiutuisi.

Lääkärit varoittivat vanhempia, että todennäköisesti heidän lapsensa syntyisi kuolleena. He tarjosivat vanhemmille mahdollisuutta myöhäiseen raskaudenkeskeytykseen. Magneettikuvauksessa selvisi, ettei kasvain vaikuttanut syntymättömän lapsen sisäelimiin. Vanhemmat päättivät ottaa riskin ja synnyttää normaalisti.

– Tulimme siihen lopputulokseen, että koska lapsemme ei kärsisi kivuista, niin jatkaisimme raskautta.

Raskausviikolla 26 heidän lapselleen kehittyi anemia, sillä myös kasvain tarvitsi verta. Äiti ja lapsi lähetettiin erikoislääkärien huomaan Adelaideen, jotta heidän vointiaan voitaisiin seurata entistä tiiviimmin.

– Tunsin itseni luonnollisesti masentuneeksi. Toki sitä haluaisi, että oma lapsi kasvaisi isoksi ja terveeksi, mutta en halunnut, että tämä kasvain sisälläni kasvaisi laisinkaan.

Lenain lapsivesi meni hänen ollessaan sairaalassa. Tuoreiden vanhempien tytär Zayla syntyi heinäkuun 8. päivänä vain vajaan kilon painoisena ja kolme kuukautta etuajassa. Kasvain painoi lähes puolitoista kiloa, ja se poistettiin leikkauksessa vain muutama päivä synnytyksen jälkeen. Kuusituntisen leikkauksen aikana pieni tyttö elvytettiin useaan otteeseen, ja hän sai viisi verensiirtoa.

– Synnytyksen jälkeen oli niin ihanaa nähdä hänet, mutta samalla surullista, että hän joutuisi leikkaukseen. Toivoimme vain parasta mahdollista lopputulosta ja että saisimme nähdä vauvamme vielä elossa.

Lenain piti odottaa yli viikko ennen kuin sai tyttärensä syliinsä vastasyntyneiden teho-osastolla. Kahden kuukauden kuluttua tytär pääsi pois sairaalasta ja viisi kukautta myöhemmin heille annettiin lupa mennä kotiin asti Darwiniin.

– Kun ensi kerran pitelimme häntä käsivarsillamme, me molemmat itkimme. Olin niin järkyttynyt siitä, miten pieni tyttäremme oli ja kuinka suurelta hänen kasvaimensa näytti.

Zaylan kasvain oli onneksi hyvänlaatuinen, joten vaikuttaa siltä, ettei lapselle jäänyt pitkän ajan vaurioita. Vaikkei Zayla osaa vielä kävellä, hänellä ei ole mitään ongelmaa pyöriä ympäriinsä ja jahdata veljeään. Nykyään tämä pieni lapsi suorastaan sädehtii.

– Kotiin pääseminen oli valtavan iso asia. Vihdoin saimme olla perhe. Vaikka Zayla oli jo viiden kuukauden ikäinen, kun toin hänet kotiin, niin minusta tuntui siltä, että silloin hänen elämänsä vasta alkoi.