”Sydän sykkyrällä olen katsonut otsikoita Matista” - lue Matti Nykäsen ja Vieno-äidin, 88, harvinainen yhteishaastattelu!
Yksi nainen on pysynyt vauhdikkaan mäkikotkan Matti Nykäsen, 54, rinnalla lapsuuden leikeistä aktiivisiin urheiluvuosiin ja nykypäivään asti. Hän on tietenkin Matin oma rakas äiti Vieno Nykänen, 88.
Äidillä ja pojalla on vahva tunneside, joka ei ole murtunut elämän koukeroiden aikana.
– Koti on pelastanut minut monelta tuskalta, mutta myös kotiväkeni on kokenut takiani tuskaa monta kertaa. Jos minulla ei olisi näin kivaa ja luotettavaa perhettä, en olisi menestynyt urheilussa ja elämässä, Matti kiittelee.
Nykästen perhe eli taloudellisesti tiukoilla. Vieno-äiti huolehti perheen neljästä lapsesta, joista Matti on toiseksi nuorin. Jo edesmennyt Ensio-isä työskenteli alkujaan tehtaassa, mutta vaihtoi taksiyrittäjäksi.
– Se oli hurjaa aikaa. Ensio ajoi taksia yötä päivää, ja minä hoidin kotona lapsia. Välillä olin osa-aikatöissä, ja aikoinaan jouduin myös työttömäksi. Mies oli kovilla, koska oli asunto- ja autovelkaa, Vieno kertoo.
Matti oli vasta pikkupoika, kun Ensio-isä osti hänelle ensimmäiset mäkisukset. Matti innostui lajista välittömästi.
Vieno-äiti, 88, ei ole koskaan käynyt Matti Nykäsen keikoilla – tässä syy!
– Maksoimme aluksi omasta pussistamme Matin harrastuksen. Minulla oli tapana tehdä evästä mäkimatkoille ja antaa rahaa. Ensio vei välillä harjoituksiin ja oli katsomassa niitä, äiti muistelee.
– Myös Tuija-sisko antoi minulle säästöistään rahaa mäkireissuille. Minulla on ihanat siskot, jotka ovat pitäneet minusta huolta, Matti jatkaa.
Matti loukkaantui hyppyurallaan moneen kertaan, polvet olivat kovilla ja lopulta selkä petti. Vanhemmat olivat pojasta huolissaan ja pelkäsivät, pääseekö tämä mäkitornista ongelmitta alas – vaikka maailman paras mäkihyppääjä onkin.
– Loukkaantumiset olivat ihan hirveitä meille vanhemmille. Kerran Matti tuli Amerikasta kainalosauvojen kanssa. Asuimme silloin kerrostalon kolmannessa kerroksessa, ja Matti sai luvan jättää auton oven eteen.
Mitä enemmän Matti menestyi mäkihypyssä, sitä enemmän lööpit lauloivat.
– Kyllä siinä sydän sykkyrällä katsoi otsikoita, ja kaikenlaista kuuli kassajonossa. Toki myös aika paljon myönteistä. Välillä saimme lukea vasta lehdistä, mitä ulkomailla oli sattunut, koska ei Matti niistä puhunut kotona.
Vanhemmat antoivat palautetta, ja välillä Matin ylpeys taisi olla kovilla.
– Virheistä sanottiin, ja totta hemmetissä otin itseenikin. Se on luonnollista, Matti myöntää.
– Vanhempien kuuluu sanoa asiasta, se on rakkautta. Matti otti jotkut asiat kielteisinä, vaikka me pidimme vain huolta. Jos meni huonosti, sanoimme aina, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin nousta ylös, äiti jatkaa.
Matti on matkustellut koko elämänsä, mäkihyppyaikoina pitkin maailmaa ja nykyisin keikkareissuilla Suomessa ja ulkomailla.
– Äiti ymmärtää työni, jonka vuoksi emme näe hirveän usein. Minulla on paha mieli, kun en käy täällä yhtä usein kuin siskoni. Meillä on lämmin suhde, äiti on aina vierelläni, vaikka olisin missä. Laitan joka ilta kädet ristiin ja luen iltarukouksen. Se on jäänyt tavaksi lapsesta asti.
Vanhemmat kohtelivat kaikkia lapsia tasapuolisesti ja pitivät tiukkaa kuria, vaikka Matti olikin suuri urheilutähti.
– Monta kertaa ajattelin, olenko osannut kasvattaa lapset oikein. Nykypäivänä lapset puhuvat opettajille mitä vain, mutta me opetimme lapsille kotona käytöstavat, eikä meillä huudeltu. Matti avaa edelleen ovat vanhemmille ihmisille, ja hän osaa pyytää anteeksi ja kiittää. Matin huone oli aina siisti, ja siisteys on pysynyt tähän päivään saakka.