Sinikka viettää pääsiäistä ympäri vuoden – keräillyt Kinder-leluja jo yli 30 vuotta!

Sinikka Koivuselta löytyy kotoaan yli 10 000 kinder-lelun kokoelma, joka kasvaa vuosi vuodelta.
Salolainen Sinikka Koivunen on keräillyt Kinder-yllätysmunia jo yli kolmekymmentä vuotta. Intohimoinen keräilijä kertoo löytäneensä lisäyksiä kokoelmiinsa kirpputoreilta ympäri Eurooppaa.
Katso videoesittely Sinikan harvinaisesta kokoelmasta:
– Kokoelma kasvaa joka vuosi noin 120-200 uutena ostetulla lelulla Suomesta, lisäksi Euroopan tuliaiset ja kirpputoriostokset, Sinikka laskeskelee.

Harrastus sai alkunsa 1990-luvun alkupuolella Sinikan lasten kautta, kun pääsiäismunista kuorittuja yllätyksiä alkoi kerääntyä kodin nurkkiin. Sinikan mies tarttui nopeasti tuumasta toimeen ja rakensi ensimmäiset esittelyhyllyt leluille.
Nykyisin vitriinit koristavat niin eteisessä, keittiössä kuin työhuoneessakin. Sinikan perhe ja ystävät ovat aktiivisesti olleet mukana keräilymatkalla tuoden hänelle paljon lisäyksiä vuosien mittaan.
Valtavaan kokoelmaan kuuluu lelujen lisäksi myös oheistuotteita, kuten tyttären kirpputorilta löytämä Kinder-rantatuoli.

Reissukirppistelijä
Sinikka etsii jatkuvasti kirpputoreilta lisäyksiä katalogiinsa. Hän matkustelee miehensä kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja kertoo reissujen ohessa vierailevansa kirppiksillä aina tilaisuuden tullen.
Myös Sinikan äiti on vienyt tyttärensä Kinder-näyttelyyn heidän yhteisellä reissullaan Unkariin.
– Minä täytin silloin 40 ja äitini 60 vuotta. Minä taisin olla eniten innoissani siellä koululaisten keskellä, muistelee Sinikka hauskaa näyttelyretkeä.
Reissuilta uusia lisäyksiä on tarttunut mukaan esimerkiksi Espanjasta ja Virosta, mutta myös Unkaria Sinikka hehkuttaa hyvänä aarremaana.
– Esimerkiksi Saksassa myydään sarjoja, jotka eivät tule ollenkaan Suomeen, Sinikka tietää kertoa.
Hän ostaakin paljon leluja myös Saksasta.

Yksi mieleenpainuvimmista muistoista keräilyyn liittyen sijoittuukin juuri Saksaan. Hampurissa järjestetään muutamia kertoja vuodessa iso kirpputori, ja Sinikka sattui puolisonsa kanssa paikalle asuntovaunuineen.
– Ostin yhdeltä keräilijältä pyykkikorillisen ja kassillisen Kindereitä, Sinikka muistelee huvittuneena.
Leirintäalueelle saavuttuaan hän levitti saaliin matolle asuntovaunun viereen ja lajitteli niitä muovipusseihin. Sinikan yllätti sivullisten kiinnostus: moni koiran kanssa lenkillä ollut tuli ihmettelemaan hänen puuhiaan.
– Ajattelin, että tulkaa vain ihmettelemään, mutta eivät ne ihan viereen tulleet, Sinikka summaa reissumuistoaan.
Rakkaudesta lajiin
Sinikka metsästää kirpputoreilta omien sanojensa mukaan romupusseja, jotka sisältävät erinäisiä Kinder-leluja ja niiden osia. Nämä pussit maksavat muutamista kymmenistä senteistä noin viiteen euroon, ja Sinikka keräilee kaikkia Kinderin julkaisemia sarjoja.

Hänen mukaansa ei voi koskaan tietää, mistä lelusta tulee keräilyharvinaisuus. Esimerkiksi virheellisistä, vähän tuotetuista tai helposti hajoavista voi ajan mittaan tulla keräilykappaleita.
Kinder-keräilijöiden keskuudessa moni toivoo vaa'an avulla löytävänsä keräilykappaleen. Pääsiäisen aikaan saattaakin nähdä Kinder-keräilijöitä punnitsemassa munia kaupan karkkiosastolla.
Sinikka on itsekin testannut niksiä, mutta vain kokeilumielessä. Hänelle keräily on rakas harrastus, eikä kalleimman keräilyesineen löytämistä.
– En punnitse Kinder-munia kaupassa, koska siinä menisi into keräilemisestä, Sinikka tuumaa.
Hän ei ole varma, paljonko kokoelmaan on kulunut rahaa vuosien varrella. Sinikka on kuitenkin vakuuttanut kokoelmansa kaiken varalta.

Jokainen puhdistetaan erikseen
Valtava kokoelma on aina esillä, joten pölyjä pyyhitään projektiluontoisesti. Figuurien puhdistukseen liittyy kuitenkin erikoisuuksia.
Kinder-leluihin kuuluu nimittäin tarroja ja muita osia, jotka eivät kestäisi kylvetystä. Niimpä Sinikka puhdistaa jokaisen vitriineissä olevan lelun yksitellen käsin.
– Kyllähän siihen aika paljon aikaa kuluu, kun projektin aloittaa, Sinikka pohtii.
Yksittäinen lelu tulee puhdistettua noin kolmen vuoden välein.

Kuka syö suklaat?
Kinder-lelujen keräilyharrastus tarkoittaa totta kai myös huomattavaa määrää suklaata. Sinikka itse ei juuri suklaata syö, mutta tarjoilee sitä perheelle ja kylässä käyville ystäville.
– Kaikki tulee syötyä, keräilijä alleviivaa.