Simo Frangén: Oluttuoppi tarjoaa elämään sisältöä
Oluttuoppi kädessään Simo Frangén heittäytyy viisaudessaan runolliseksi.
Huumorin sekatyömies, keskiviikkona 60 vuotta täyttänyt Simo Frangén ei unohda vuotta 1979, kun hän teki tuttavuutta huumorilehti Pahkasian kanssa.
– Olin mennyt lukioon, ja tuolloin ilmestynyt "Musta Pahkasika" iski kuin se kuuluisa puolitoistametrinen halko. Sen jälkeen kouluaineissani pohdinnat ydinvoimatuotannon fuusio- ja fissioenergiasta saivat jäädä.
Teini-Simo alkoi tarkastella maailmaa nurinkuristen huumorilasien kautta.
– Olin ollut hyvin ujo lukumies, en osallistunut sukujuhlissa keskusteluihin. Moni yllättyi myöhemmin, kun näki tv:stä että olin vauhdikas esiintyjä.
TV1:ssä pyörinyt Maailman ympäri -visailu teki Simosta koko kansan tv-tutun. Hän oli uutteruudessaan Kaupparatsu-liikanimensä veroinen. Ennen Frans-poikansa syntymää hän teki vähintään 60 tunnin työviikkoja.
– En koe hauskantekoa työksi, kun aivoni joka tapauksessa raksuttavat sillä tavalla. Työn ja vapaa-ajan ero on häilyvä. Esimerkiksi palindromiharrastukseltani luen lehtiä takaperin.
Lue lisää: Tämän takia Simo Frangén yllätti sukulaisensa televisioesiintymisillään
Urheilua, joissa verkko välissä
Koomikolla ei ole pelkoa leimautua tyhjännaurattajaksi. Tosin sellainenkaan leima ei valoisaa elämänasennetta viljelevää Simoa haittaisi.
– En koe olevani vanha, vaan pikemminkin nuori. Olen erilainen nuori, sillä olen huomattavasti vanhempi kuin muut nuoret, Frangén järkeilee ja viittaa kuin huomaamatta Anneli Tempakan 1970–80-lukujen taitteen radio-ohjelmaklassikkoon.
Hän on vetreän oloisessa kunnossa.
– Olen pyrkinyt pitämään yllä liikunnallista elämäntapaa. Siihen tuli opiskelijaelämässä liki kymmenen vuoden tauko.
– Opiskelujen jälkeen aloitin sportin harrastamisen taas, sillä keho alkaa helposti rapistua, jos ei tee mitään. Keskimäärin käyn urheilemassa 2–3 kertaa viikossa. Rajummat lajit ovat jääneet taakse. Harrastan lajeja, joissa on verkko välissä: tennistä, sulkapalloa, pöytätennistä.
Ei sportti turhan vakavaksi saa mennä. Palautusjuomaakin sopivana ajankohtana kuluu, kuten aurinkoisen Tampereen päivän päätteeksi Tammelan legendaarisessa Voima-ravintolassa.
Oluttuoppi kädessään Simo Frangén heittäytyy viisaudessaan runolliseksi tyyliin, joka on erehdyttävästi velkaa toiselle satakuntalaissuuruudelle Dingolle.
– Elämässä pitää olla jotain, mistä pitää kiinni. Olkoon se oluttuopin kahva. Tuoppi tarjoaa elämään sisältöä, yleensä puoli litraa kerrallaan.