Seiskan skandaalipaljastus: Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ei puhunut totta hakkuukohussa – lue kattava asiantuntijaselvitys!
Asiantuntijat, dokumentit ja tuore satelliittikuva paljastavat Sofia Virran antaneen julkisuuteen väärää tietoa Atte-rakkaan hakkuukohussa.
Seiska paljasti viime viikolla, että Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ja hänen puolisonsa Atte Ailion perheessä vaikuttaisi menevän ideologiat ristiin.
Video: Näin Sofia Virta reagoi Seiskan kysymyksiin
Sofia on puhunut metsien suojelun puolesta, mutta samanaikaisesti Atte on suorittanut metsätontillaan hakkuun, joka on tyrmistyttänyt paikkakuntalaisia.
Sofia kertoi, että hänen puolisonsa on osakkaana yhteismetsässä. Metsän omistajuus jakautuu siten, että Atte Ailio omistaa kyseisestä kohumetsästä puolet. Ailio osti metsän Rymättylästä vuonna 2022 kaverinsa kanssa 286 200 eurolla. Molemmat hankkivat osuutensa oman yrityksensä nimiin.
Sofialta virheellistä tietoa
Jutun tultua julki Sofia väitti sekä somekanavillaan että Iltalehden haastattelussa, että Seiskan uutinen ei pidä paikkaansa.
Sofian pyynnöstä Seiska oikaisikin uutisesta yhden vuosiluvun ja tarkensi hakkuiden kokonaismäärää.
Seiskan tekemät lisäselvitykset kuitenkin osoittavat, että muilta osin uutinen piti paikkaansa. Sofian julkisuuteen antamissa kommenteissa oli runsaasti virheellistä tietoa.
Härski väite päätehakkuista
Seiska tavoitti Sofian viime viikolla. Puoluepomo kommentoi hakkuita sähköpostitse näin:
– Päätehakkuita ei metsässä ole tehty eikä sellaisia haluta tehdä, Sofia totesi.
Väite ei pidä paikkaansa.
Asia selviää Seiskan ilmakuvien lisäksi Aten Metsäkeskukselle tekemästä hakkuuilmoituksesta. Siinä kerrotaan avohakkuiden osuudeksi 4,9 hehtaaria ja siemenpuuhakkuiden osuudeksi 8 hehtaaria. Näin ollen Aten metsässä on suoritettu päätehakkuita yhteensä noin 13 hehtaarin alalta.
Avohakkuu ja siemenpuuhakkuu ovat molemmat päätehakkuutyyppejä. Niissä puusto poistetaan kokonaan tai lähes kokonaan. Kumpikaan hakkuutyyppi ei ole vihreiden arvojen mukainen.
Täysmittainen jalkapallokenttä on kooltaan 0,7 hehtaaria. Aten tontilla on siis suoritettu päätehakkuita lähes 20 jalkapallokentän kokoiselta alueelta.
Metsäkeskus kiistää oudon väitteen
Seuraavaksi Sofia laittoi hakkuut hyönteistuhojen piikkiin.
– Kyseisessä metsässä havaittiin Metsäkeskuksen vuoden 2023 metsävarakeilaus- ja satelliittiseurannassa okakaarnakuoriaistuhoja, Sofia kommentoi Seiskalle sähköpostise.
Tämäkään väite ei pidä paikkaansa.
Seiska tavoitti Metsäkeskuksen tuhohavainnointihankkeen projektipäällikkö Lauri Haatajan. Hän kertoi Seiskalle, ettei hyönteistuhojen havainnointia ole voitu tehdä Metsäkeskuksen metsävarakeilauksen avulla.
– Puhuin juuri puhelimessa metsävarakeilausasiantuntijamme kanssa, ja hän vahvisti minulle, ettei metsätuhojen kartoitusta tehdä metsävarakeilauksella. Hyönteistuhoja ei saada kyseisellä menetelmällä selville, Haataja totesi.
Haataja myös kiisti väitetyt Metsäkeskuksen satelliittiseurannat, joilla Sofia perusteli hakkuiden tarpeellisuutta.
– Meillä ei ole ollut Varsinais-Suomessa hyönteistuhojen satelliittiseurantaa. Hyönteistuhojen satelliittiseurantaa emme ole ikinä tehneet, vaan se alkaa vasta ensi kesänä. Joitakin testialueita on kuvattu, mutta ne eivät ole Varsinais-Suomen alueella, Haataja kertoi.
Moninkertainen hakkuualue
Sofia antoi myös räikeän virheellistä tietoa hakkuiden laajuudesta.
– Hakkuut rajoitettiin 30 hehtaarin metsässä mahdollisimman pienille, yhteensä noin 3 hehtaarin kokoiselle toisistaan erillään oleville alueille, Sofia kommentoi tuolloin Seiskalle.
Tämäkään Sofian väite ei pidä paikkaansa.
Asia selviää Seiskan ilmakuvien lisäksi Aten tekemästä hakkuuilmoituksesta. Siinä kerrotaan avohakkuiden osuudeksi 4,9 hehtaaria ja siemenpuuhaakuiden osuudeksi 8 hehtaaria. Muita hakkuita ilmoituksessa on 4,6 hehtaaria.
Näin ollen tontilla on Sofian väittämän kolmen hehtaarin sijaan tehty hakkuita 17,5 hehtaarin alalta. Se vastaa pinta-alaltaan noin 25 jalkapallokenttää.
Seiska tilasi yhdysvaltalaiselta OnGeo-yritykseltä viikko sitten otetun satelliittikuvan. Kuvasta näkee selvästi, kuinka alue on muuttunut vuosien 2023 ja 2025 välillä.
Ei ilmoitusta hyönteistuhoista
Seiskan tilaamassa Aten hakkuuilmoituksessa ei myöskään mainita hyönteistuhoja.
Hakkuuilmoituksessa on erillinen värikoodi hyönteistuhohakkuille, mutta ainuttakaan hakkuualuetta ei ole merkitty siihen viittaavalla värikoodilla. Metsäkeskuksen ohjeistuksen mukaan hyönteistuhohakkuista on ilmoitettava ensisijaisesti, jos sellaisia on.
– Meille ei ole tullut mitään ilmoitusta siitä, että kyseisellä tilalla olisi hyönteistuhoja, Metsäkeskuksen Varsinais-Suomen alueen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Rangar Höckerstedt kertoo Seiskalle.
Naapurit kyseenalaistavat
Seiska haastatteli tätä juttua varten metsänomistajia, jotka ovat Aten rajanaapureita.
Yksi heistä kertoi lukeneensa Seiskan jutun ja ihmetelleensä Sofian lausuntoja hyönteistuhoista.
– Ei täällä mun tietääkseni mitään itikkaongelmaa ole ollut ainakaan tuolla mittakaavalla. Joitain yksittäisiä puita on joskus jouduttu kaatamaan, mutta ei nyt sentään kokonaisia metsiä, hän ihmetteli.
Hän kertoi oman metsänsä olevan terve, vaikka se on Aten metsän suora rajanaapuri. Hänen mukaansa myös Aten metsä näytti terveeltä ennen massiivisia hakkuita.
– Ihan vihreitä puita ne olivat, kun viimeksi vilkaisin ennen hakkuita.
Sofian väitettä "vain kolmen hehtaarin hakkuista” hän ei allekirjoita.
– Kyllä siellä vähän muutakin on hakattu, mutta jokainen tekee metsällään mitä tahtoo, mies nauraa Seiskalle.
Täystyrmäys professorilta
Sofia korosti lisäksi, kuinka ”yhteismetsän omistajien tavoitteena on hoitaa metsää tavalla, joka tukisi luonnon monimuotoisuutta.”
Seiska tavoitti Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiahon, joka toimii myös ympäristöministeriön Suomen Luontopaneelin puheenjohtajana.
Professori tutustui pyynnöstä Seiskan ilmakuviin, tietämättä kenen metsätilasta on kyse.
– Kuvat näyttävät siltä, että ainakin osalla alueesta on tehty siemenpuuhakkuu eli jätetty suurempia puita tuottamaan seuraava puusukupolvi. Joka tapauksessa väite "on hoitanut metsää tavalla, joka tukee luonnon monimuotoisuutta" ei pidä paikkaansa. Aina kun hakkuu tehdään, niin luonnon monimuotoisuus kärsii, hän sanoo.
– Hakkuu, jossa jätetään paljon säästöpuita tai käsittelemättömiä kohtia, luonto kärsii edelleen merkittävästi, mutta hieman vähemmän kuin avohakkuussa. Ennen hakkuita luonnolla oli koko metsä, hakkuun jälkeen muutama säästöpuu. Säästöpuiden jättäminen ei siis paranna luonnon tilaa, vaan niiden olemassaolo heikentää luonnon tilaa hieman vähemmän kuin avohakkuu, Kotiaho tiivistää.
Virkistysmetsästä tuli paahteinen aukio
Sofia myös kertoi, että kyseinen metsä on hänen perheellään retkeily- ja virkistyskäytössä.
– Olen ulkoillut perheeni kanssa metsässä lukuisia kertoja ja käynyt siellä sienestämässä. Viimeksi ehdin viettää siellä aikaa viime kesän lopulla ja alkusyksystä, Sofia kirjoitti Seiskan toimittajalle.
Seiskan ilmakuvat paljastavat, ettei tontilla tämän vuoden hakkuiden jäljiltä ole enää käytännössä katsoen metsää juurikaan jäljellä sanan nimenomaisessa merkityksessä. Paikalliset kutsuvat tonttia paahteiseksi aukioksi.
Seiskan kävi myös paikan päällä. Silloin selvisi, että tontilla liikkuminen on hyvin haastavaa. Maaperä on myllätty metsäkoneilla perunapelloksi, ja kaikkialla lojuu hakkuujätettä ja oksaröykkiöitä.
Sofia vetoaa vaalikiireisiin
Seiska yritti tätä artikkelia varten tuloksetta sopia tapaamista Sofian kanssa, mutta hän kieltäytyi toistuvasti. Lopulta lähetimme kysymykset sähköpostitse, kun kansanedustaja lupasi vastata niihin henkilökohtaisesti.
Sofia kertoi antaneensa aiemmat vastauksensa kiireen keskellä.
– Sellaisia päätehakkuita, jotka eivät liittyisi kuoriaistuhoihin ja niiden rajaamiseen ei ole tietääkseni metsässä tehty tai suunniteltu. Totean myös, että kyseessä ei ole minun omistamani metsä enkä ole ollut itse asiaa hoitamassa.
Miksi väitit, että Metsäkeskuksen metsävarakeilauksessa ja satelliittiseurannassa oli havaittu hyönteistuhoja, vaikka näin ei ole?
– Yhteismetsän toisen osaomistajan edustaja sai paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä ilmoituksen, jonka mukaan metsässä on tuoreen satelliittiseurannan mukaan kohonnut riski hyönteistuhoille. Viestissä viitataan “tuoreeseen satelliittikuva-analyysiin”. Paikalla tehtyjen tarkastelujen aikana hyönteistuhoja myös löydettiin.
Miksi väitit, että hakkuut rajoitettiin 30 hehtaarin metsässä mahdollisimman pienille, yhteensä noin 3 hehtaarin kokoisille toisistaan erillään oleville alueille?
– "Noin kolme hehtaaria" kuvasi sitä alaa, joihin hyönteistuhoihin liittyviä nimenomaisia avohakkuita on tehty. Kommentoin asiaa viime viikolla (vaalikiireiden keskellä) niiden tietojen varassa, joita minulla oli metsästä, jota en omista ja johon liittyvää asiaa en ole missään kohtaa ollut hoitamassa itse.
Kerroit, että kyseinen metsä on perheellesi tärkeä paikka, joka on retkeily- ja virkistyskäytössä. Nyt metsää ei enää käytännössä ole, vaan tilalla on paahteinen aukio Mitä ajattelet siitä, ettei perheellänne ole enää metsää?
– Päätöksen tekeminen oli sen omistajille kova paikka ja olen surullinen siitä, että metsää on tuholaisten vuoksi täytynyt hakata. En ole käynyt metsässä tuholaisten vuoksi tehtyjen hakkuiden jälkeen.
Oletko sitä mieltä, että metsää on käsitelty vihreiden arvojen mukaisesti?
– Kyseessä ei ole minun omistamani metsä enkä ole ollut asiaa hoitamassa. Saamani tiedon mukaan metsässä on tehty luonnon monimuotoisuutta tukevia toimia. Oma metsänhoidon asiantuntemukseni tai tietoni ei riitä sen arvioimiseen, olisiko voitu tehdä vielä enemmän tilanteessa, jossa ohjeistuksen mukaan kuoriasituhoja on ehkäistävä hakkaamalla ympäröivää metsää
Atte: Kuoriaistuhot todellisia
Sofian puoliso Atte suostui niin ikään kommentoimaan tilannetta Seiskalle. Atte perustelee alueella tehtyjä hakkuita kohonneella hyönteistuhoriskillä.
– Yhteismetsän toisen osaomistajan edustaja sai metsänhoitoyhdistykseltä, joka edustaa Metsäkeskusta, ilmoituksen, jonka mukaan metsässä on tuoreen satelliittiseurannan mukaan kohonnut riski hyönteistuhoille. Viestissä viitataan “tuoreeseen satelliittikuva-analyysiin”. Tätä viestiä en ole kyseenalaistanut, sillä maastossa tehdyissä katselmuksissa epäillyt kuoriaistuhot osoittautuivat todellisiksi, Atte kommentoi Seiskalle sähköpostitse.
Aten väite, että metsänhoitoyhdistys edustaisi Metsäkeskusta ei pidä paikkaansa.
– Metsäkeskus on riippumaton, välillistä valtionhallintoa oleva organisaatio, joka edustaa vain itse itseään. Muut metsäalan toimijat ovat meille sidosryhmiä, mutta eivät edusta meitä millään tavalla, Metsäkeskuksen viestinnästä kerrotaan Seiskalle.
Lisäksi Atte toteaa, että hyönteistuhoja ei ole ilmoitettu, koska Metsäkeskus ei sitä vaadi.
– Metsäkeskus suosittelee (2024), että metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetaan hyönteistuhohakkuuna vain, kun kyseessä on yksittäisiä puita laajempi tuho. Jos metsässä on yksittäisiä hyönteistuhoja, hakkuun voi ilmoittaa metsänkäyttöilmoituksessa tavallisena hakkuuna. Näin on toimittu.
Tämä Aten väittämä on puolestaan ristiriidassa Sofian väitteen kanssa. Sofian mukaan kaikki päätehakkuut liittyvät hyönteistuhoihin tai niiden rajaamiseen.
Virallisen hakkuuilmoituksen mukaan päätehakkuita tehtiin noin 13 hehtaarin alalta. Kyse on siis huomattavasti suuremmasta alasta kuin muutamista puista, kuten Atte Seiskalle viestitti. Aten mukaan tilalla ei siis ole ollut yksittäisiä puita laajempia hyönteistuhoja, toisin kuin Sofia linjasi.
Atte toteaa Seiskalle korjaavansa Metsäkeskukselle tehtyjä hakkuuilmoituksia niiltä osin kuin tarpeellista.