Ruotsalaistähti ja suomalaisrakas avoimena suhteestaan: Näin kohtaamme houkutukset

Eurodance-kuningatar Anneli "Pandora" Magnusson ja puolisonsa, Dressmann-vaateketjun aluepäällikkö ja avovaimonsa nykyinen DJ Mikko Peltonen ihastuivat liki ensi silmäyksellä 11 vuotta sitten.

Annelin, 54, ja Mikon, 42, tiet kohtasivat aikanaan Porissa, kun Mikon tehtävänä oli pitää huolta illan artistista. Kipinät lentelivät välittömästi, mutta niin myös epäilykset, ainakin Annelin puolelta. Laulajatähdellä oli meneillään vaikea ero alkoholisoituneesta lapsensa isästä, ja huonoja kokemuksia riitti enemmän kuin tarpeeksi myös aiemmasta elämästä.

– Mikko koitti sanoa, että on sitä miltä näyttää, eikä muuttuisi. Itse olin jopa vainoharhainen. Ajattelin, ettei minulla ole varaa elämässäni mokata sydämen asioissa enää kertaakaan, Anneli kertaa.

Onneksi vainoharhaisuus taittui ja kaksikko hioutui tiiviiksi pariksi.

– Kyllähän vieraat ihmiset jossain keskustelupalstoilla sanoivat, että antakaa noille vuosi, ja katsotaan sitten. Lähipiiristä kukaan ei koskaan kritisoinut suhdettamme, Mikko muistelee.

Yhdessä eteenpäin

Kahdessa maassa operointi arjen suhteen tuo omat lainalaisuutensa. Hyvä asia on siinä, että toista ehtii ikävöimään, ja välillä huono asia on se, että toista ehtii ikävöimään. Omia menoja kertyy, ja ajoittaisessa etäisyydessä on puolensa, kun molemmat hoitavat asioitaan.

– Ja on selvää, että houkutuksia olisi, jos niihin kiinnittäisi huomiota. Kyllä meillä molemmilla riittää vientiä. Mutta sellainen ei edes käy mielessä. En edes koskaan kysy, millaisia ihmisiä jossain Mikon työjutussa oli, tai koittiko joku iskeä, Anneli sanoo.

Vahva kokemus yhteisestä jutusta on myös Mikolla.

– Näen tulevaisuuden niin, että yhdessä mennään. Ensin voisimme löytää sen yhteisen talon, ja sitten ne häätkin saavat tulla, Mikko miettii tulevaisuutta.

Kihloissa pari on ehtinyt olla jo pitkään.

Ei koskaan liian myöhäistä

Pariskunta aloitti jo ensihetkistä suhteensa rakentamisen henkilötasolla. Yhteinen huumorintaju ja elämänarvot kantoivat eteenpäin, vaikka suhteessa operoitiin molempien kakkoskielellä ja erilaisista lähtökohdista.

– Mutta silti suhteessa olimme nimenomaan me kaksi ihmistä. Toki joskus heräsin tilanteeseen, että illastamme musiikkimaailman isojen nimien kanssa samassa pöydässä, enkä ilman Annelia olisi varmasti niihin tilanteisiin päätynyt, Mikko miettii.

Annelin taas oli vaikea käsittää, että oli saanut suhteen, jossa kaksikko tuo toisistaan vain hyviä puolia esiin, ja mikä parasta: tasa-arvoisesti. Myös tässä haastattelussa hän kysyy, kuulostaako onnellisuus tylsältä.

– Mutta mitä ihmettä, minähän olen antanut vuosia haastatteluja vain sydänsuruista ja muista murheista! On aikakin kuulua hyvää, hän havahtuu.

Oivallus elämästä tiivistyy Annelin mielessä seuraavasti:

– Koskaan ei ole liian myöhäistä! Minä jos joku sen tiedän. Opi tuntemaan itsesi, ja voit löytää jonkun, joka rakastaa sinua tasapuolisesti ilman riippuvuussuhteita.