”Pojat olivat kilttejä ja elivät normaalin lapsuuden” Porvoon poliisiampumisista epäiltyjen isä sokissa veljesten teosta!
Kirjailija Paul Murphy oli toissa viikon maanantaina Tukholmassa viettämässä 59-vuotissyntymäpäiviään, kun hän sai järkyttävän puhelun Suomesta: omat pojat Richard, 30, ja Raymond, 25, Granholm oli otettu kiinni elokuvatyylisen takaa-ajon päätteeksi, epäiltynä kahden poliisin ampumisesta Porvoossa.
Tilanteen teki entistäkin erikoisemmaksi se, että synttäreillä paikalla ollut Paulin ystävä Stefan Ewertson työskenteli poliisina 40 vuotta, joista 15 vuotta turvallisuuspoliisissa ja kuusi vuotta kuninkaan henkivartijana. Paul on kirjoittanut Stefanista Livvakter-kirjan.
Tuska paistaa Paulin äänestä, kun hän vastaa puhelimeen kotonaan Tukholmassa.
– Se oli kuin isku palleaan. Ilmat ja ruokahalu lähtivät. Kävimme synkän keskustelun Diana-vaimoni ja ystäviemme kanssa. Kaikki meni aika sumuiseksi, ja olo jatkui monta päivää, Paul kertoo Seiskalle.
Hänen tuttaviinsa ja ystäviinkin kuuluu useita poliiseja.
– Kaikki ovat tukeneet meitä, sillä kaikki ymmärtävät, ettemme vaimoni kanssa ole voineet tälle mitään.
Paul kertoo soittaneensa Suomeen tutkinnasta vastanneille poliiseille.
– Kerroin olevani onnellinen siitä, ettei kukaan kuollut. Sitten kiitin heitä, etteivät he ampuneet poikiani!
Paul hiljenee, kun kuulee toimittajalta silminnäkijähavainnoista, joiden mukaan Raymond ja Richard olivat olleet iloisia, onnitelleet toisiaan ja lyöneet ylävitosia juuri ennen joutumistaan käsirautoihin.
– Jaa-a. Heidän on täytynyt olla vahvoissa huumeissa tai vastaavaa. Normaali ihminen ei reagoi noin.
– Pojilla ei ole ollut päihdetaustaa ja molemmat ovat treenanneet kovaa koko ikänsä. He ovat ihan pienestä pitäen viettäneet terveellistä elämää, eivätkä ole juoneet kuin kerran vuodessa.
Poikien motiivista Paulilla ei ole mitään käsitystä.
– Tämä on niin järjetön ja epälooginen teko, että sitä on vaikea tajuta. Jos olisi ollut vaikka iso rahakassi pakoautossa, niin olisi helpompi ymmärtää.
Seiskalle on tullut Porvoosta vinkkejä, joiden mukaan poikien teko olisi ollut kosto vuosikymmenien takaisista tapahtumista.
– Se on mielestäni täysin poissuljettu asia, Paul sanoo.
Hän kertoo nähneensä poikiansa viimeksi vuodenvaihteessa.
– He kävivät kylässä, ja kaikki oli hyvin. Meillä on aina ollut ihan normaali perhe.
Poliisien ampujiksi epäillyt peittivät kasvonsa kuvaajilta vangitsemisoikeudenkäynnissä - katso!
Peruskoulun jälkeen Raymond ja Richard päätyivät isänsä mukaan erilaisiin hanttihommiin.
– Molemmat tekivät paljon töitä rakennuksilla. Nuorempi oli myös ravintola-alalla ja vanhempi portsarina.
Paul on huomannut, että keskustelupalstoilla huomio on siirtynyt järkyttävästä tapahtumasta poikien ulkonäön kehumiseen. Isä myöntää, että veljeksissä onkin naistenmiesten vikaa.
– Naisia on ollut koko ajan, sen verran komeita he ovat. Kaiken maailman missejä on riittänyt. Pojat ovat raittiita ja pukeutuneet sekä käyttäytyneet hyvin. Sekin on varmaan vaikuttanut.
Paul ei tiedä, miten jatkossa suhtautuu poikiinsa.
– Jos verestä ei löydy huumeita ja tämä on harkiten tehty, olen isona kysymysmerkkinä, että miten tästä eteenpäin.
– Tulen loppukuusta Turun kirjamessuille, niin yritän ehkä silloin päästä tapaamaan heitä, Paul miettii.
Poikien isältä Paulilta ilmestyy syyskuussa Huumehelvetti-kirja. Teos kertoo Kimmo Harjulasta sekä huumeiden ja alkoholin väärinkäytöstä, jota seuraa rikollisuuden kierre.
– On hyvin ironista, että jouduin itse nyt tähän maailmaan poikieni epäillyn teon kautta. Pojillani ei ole rikollista taustaa, Paul painottaa.
Pojat Richard ja Raymond on vangittu todennäköisin syin epäiltyinä kahdesta murhan yrityksestä. He myös tulittivat poliiseja takaa-ajon aikana, joten epäiltyjen murhayritysten määrä voi vielä nousta.
Poliisi sai Raymond ja Richard Granholmin kiinni takaa-ajon päätteeksi veljesten ajettua piikkimattoon. Kiinnioton nähnyt perheenisä kertoo Seiskalle, miten veljesten Volvo ajoi piikkeihin.
– Tulimme autollamme vastakkaisesta suunnasta. Heidän autonsa heittelehti piikkimaton jälkeen ja päätyi ojaan.
Tapahtumien takia jarruttanut perheenisä ajoi ohi kävelyvauhtia.
– Miehet nousivat pakoautosta ja halasivat toisiaan hymyillen. Sitten he löivät ylävitosia. Vaikutti, kuin he olisivat ikään kuin ilonneet jostain hyvin tehdystä tehtävästä.