Oulun soramonttumurhan järkyttävät yksityiskohdat: Uhri valittiin kivi-sakset-paperi -pelillä, veljeään ampunut otti viinaa ja ekstaasia ennen verityötä!
Oulun soramonttumurhan kolmen epäillyn kuulustelut käräjillä venyivät kunkin osalta yli kaksituntisiksi.
Oman veljensä ampumisesta syytetty 21-vuotias Samuli kertoi tapahtumien kulusta eri tavalla kuin toiset kaksi syytettyä, 24-vuotiaat Harri ja Jimmy. Samulin mukaan hänet pakotettiin aseella uhaten ampumaan oma veljensä. Harrin ja Jimmyn mukaan minkäänlaista pakottamista ei tapahtunut, ja Samuli on jo aiemmin illalla asunnolla uhonnut ampuvansa veljensä, jos hänellä olisi ase.
Katso kuvat käräjäsalista ja lue taustaa
Asunnossa paikalla olleiden, käräjäoikeudessa todistaneiden todistajien mukaan Harri olisi käskenyt asunnolla veljesten ratkaista kivi, sakset, paperi -pelillä, kumpi veljeksistä kuolee. Harri on kiistänyt väitteen. Samulin mukaan vasta soramontulla selvisi, että toinen veljeksistä joutuu ampumaan.
Samulin mukaan Harri ja Jimmy käskyttivät hänet ja hänen veljensä Tuomaksen autoon olkapäästä ohjaten. Matka kulki Kuusamontietä Jääliin ja sieltä Takumaantietä kohti surmamonttua.
- Kun me lähdettiin asunnon ovesta, toinen piti mua ja toinen veljeä olkapäästä kiinni, ettei päästy karkuun. En tiennyt, minne oltiin menossa. En muista, puhuttiinko siinä vaiheessa mitään. Minä ja Tuomas oltiin niin paniikissa, kun kävelimme autolle. Kun olimme autolla, meidät istutettiin sisälle auton takapenkille. Minä olin takana kuskin paikan puolella ja Tuomas vänkärin takana. Jimmy ajoi, kertoi Samuli.
Kolmikko lähti autolla matkaan Tuirasta Laanilan suuntaan. Jossain kohtaa Harri kääntyi katsomaan takana istuvia veljeksiä ja sanoi, että "on turha yrittää mitään sankaritekoja."
-Minä yritin sanoa Tuomakselle, että ei tässä kuinkaan käy, mutta ääntä ei lähtenyt, kun pelotti niin paljon, kertoi Samuli.
- Muistan, että ajettiin metsätietä ja kun metsä loppui, siellä oli jotain lampia. Katsoin veljeä ja ajattelin, että ei tässä hyvin käy. Matka kesti noin 30 -40 minuuttia. Samulin kertomuksen mukaan perille päästyä Jimmy ja Harri nousivat ensin ulos autosta ja menivät auton taakse puhumaan. Sen jälkeen he tulivat käskemään veljekset ulos autosta ja osoittivat suunnan, jonne kävellä.
-Siellä oli soramonttu. Menimme edellä ja Jimmy ja Harri tulivat perässä. Kerittiin kävellä pari minuuttia. Harri käski Tuomaksen seisomaan kuopan laidalle. Sitten hän kääntyi katsomaan minua ja sanoi, että sinä ammut tuon tuossa. Sanoin, että tämä on sairasta, en varmasti ammu, jatkoi Samuli.
- Ammut tai te molemmat kuolette, kuului Harrin vastaus Samulin mukaan. Samuli kertoi tämän jälkeen kävelleensä veljensä taakse.
- Halasin häntä ja sanoin, että mulla ei ole muuta mahdollisuutta. Tuomas sanoi, että ymmärtää tämän. Sanoin Tuomakselle, että rakastan häntä. Sitten Harri antoi minulle aseen ja sanoi, että jos ammun niskaan, niin Tuomas kuolee heti. Hän otti itse aseen Jimmyltä ja tähtäsi sillä minua. Samuli kertoi tässä tilanteessa pakotettuna asettaneensa aseen veljensä niskaan ja painaneensa liipaisinta. Hänen kertomansa mukaan ase kuitenkin osoittautui tyhjäksi.
- Piti varmistaa, että et ammu meitä, oli Harri Samulin mukaan selittänyt, ladannut aseen ja antanut sen takaisin Samulille.
- Painoin piipun Tuomaksen niskaan ja laukaisin. Tuomas vajosi heti. Lähdin kävelemään pois tilanteesta. En nähnyt, mitä Harri ja Jimmy jäivät tekemään uhrin kanssa. He tulivat autolle ja naureskelivat, että eivät olisi uskoneet, että ampuisin.
Samulin kertoman mukaan Harri ja Jimmy uhkasivat etsiä hänet käsiinsä, jos hän kertoisi tapahtumista poliisille.
-Minulle sanottiin, että minä olen ainoa, joka tulee jäämään kiinni, koska poliisille ei saa kertoa. Että he tulevat ja löytävät minut, jos kerron. En kertonut asiasta kenellekään, koska pelkäsin niin paljon.
Samuli oli nauttinut ennen tekoa MDMA-huumetta ja alkoholia. Käräjäoikeudessa hän murtui itkuun muistellessaan tapahtumia.
- Kun minut ensin otettiin kiinni asianomistajana, niin ei kantti kestänyt kertoa mitään. Yritin pidätellä itkua, kun kerroin, että en tiedä mitään. Kun äiti teki veljestä katoamisilmoituksen, kehotin äitiä tekemään sen, että saadaan tämä asia selväksi. Tuntui pahalle, kun piti valehdella äidille koko ajan. En ole käsitellyt asiaa kokonaan vieläkään. Olen iloinen, että saadaan tämä oikeudenkäynti ohi ja pääsen psykiatrille keskustelemaan asiasta.
Veljesten äiti teki katoamisilmoituksen Tuomaksesta noin kuukausi surman jälkeen.
Harrin kuvaus tapahtumista erosi Samulin versiosta täysin. Hänen mukaansa veljekset olivat riidelleet ennen asunnosta lähtöä.
- Vittu, jos olisi ase, niin minä ampuisin tuon, oli Samuli sanonut Harrin mukaan.
- Sillä varjolla lähdimme Soramontulle. Ajattelin, että tuo pitäisi nähdä, kertoi Harri.
Hänen mukaansa asunnolta lähdettiin yhteisymmärryksessä, ketään ei pakotettu matkaan, eikä määränpää ollut tässä vaiheessa vielä selvillä.
-Samuli avasi ulko-oven. Todennäköisesti minä kävelin ulos ensin, koska minä kävelen nopeammin kuin muut. Samuli ja Tuomas tulivat minun ja Jimmyn perässä. Emme koskeneet millään tavalla veljeksiin.
Automatka sujui Harrin kertomuksen mukaan hiljaisissa merkeissä.
-Molemmat veljekset polttivat tupakkia. Samuli istui vittuuntuneen näköisenä kädet puuskassa eikä sanonut sanaakaan. Ei siinä käyty minkäänlaista keskustelua. Ajattelin,
että jos jätkät uhkaa ampua toisensa, niin tämä pitää nähdä. En ajatellut, että kukaan menettää henkensä.
Harrin kertomaan mukaan autosta noustiin soramontulla yhtä aikaa
-Jätkät käveli minusta ja Jimmystä muutaman metrin edellä. Kukaan ei puhunut yhtään mitään. Ehkä noin 50-100 metriä käveltiin, minkä jälkeen Jimmy ehdotti kävelemistä hieman sivummalle.
- En tiedä, mikä hänen ajatuksenaan oli, mutta minun ajatus oli, että ammutaan jalkaan tai jotain. Kävelimme sitten siihen paikkaan, jossa Tuomas kuoli. Kukaan eikertonut, miten pitää ryhmittäytyä. Minä annoin Samulille aseen. Tuomas kysyi, onko pakko ampua. Aloin samaan aikaan sytyttämään tupakkia, ja Jimmy pyysi myös tupakin.
Samuli sanoi, että tämä ase ei toimi. Tuomas kysyi uudelleen, onko pakko ampua. Jimmy vastasi, että ei ole pakko ampua kenenkään - tai ammu vaikka jalkaan. Tämän jälkeen Samuli Harrin kertomuksen mukaan nosti aseen veljensä niskaan ja ampui kosketuslaukauksen.
- Ääni oli kuin 22-kaliiperisessa aseessa. Ei kerinnyt hylsy tipahtaa maahan, kun Samuli lähti kävelemään pois tilanteesta. Huomasin, että lippaassa oli kahdeksan panosta. Kysyin Samulilta, miksi piti ampua päähän eikä jalkaan. Hän vastasi, että eipähän tee enää mitään paskaa kenellekään. En tiennyt, mitä piti ajatella. Kukaan ei käynyt katsomassa Tuomasta ampumisen jälkeen.
Harrin mukaan kävelystä ampumiseen kului noin kaksi minuuttia. Hänen mukaansa Jimmyllä ei ollut asetta. Hänellä itsellään ase oli mukana "tavan vuoksi".
-Tyhjensin aseen, kun juoksin Samulin kiinni ampumisen jälkeen. Muussa vaiheessa asetta ei tyhjennetty. Surma-asetta ei ole löytynyt.
Harri kertoi oikeudessa, että Jimmy tuli kaverinsa kanssa seuraavana yönä hakemaan häntä piilottamaan ruumista.
- Olemme ihmetelleet moneen kertaan, miksi emme löytäneet ruumista ensimmäisellä kerralla. Oli pimeää ja olimme vähän aineissa. Surmayönä olin ottanut amfetamiinia. Ruumiin siirtoyritysyönä ja siirtoyönä olin ottanut rauhoittavia. Otin niitä järkytyksen vuoksi. Jokainen voi ajatella, miltä tuntuu, kun näkee kun ihminen ammutaan.
Harrin mukaan ruumiin siirtäminen oli yhteinen päätös, koska ruumis oli jäänyt aika näkyvälle paikalle. Oikeudessa häneltä kysyttiin, miksi siihen tarvittiin pakettiauto.
- En tiedä, montaako ruumista olet ollut käsittelemässä, mutta eihän se kääntynyt kirveelläkään, kuului vastaus.
Kuvassa näkyvät kivenmurikat olivat ruumiin painoina.
Reissussa kuljettajana toiminut Jimmy oli poliisikuulustelujen alussa vaitonainen.
- Ymmärrän, että kun se on tappanut oman veljensä niin harmittaa, mutta että se puhuu mitä sattuu ja syytön mies joutuu syytteeseen, niin se ei ole oikein, hän perusteli oikeudessa puhumattomuuttaan.
Hänkin muisti asiat eri tavalla kuin Samuli.
- Olin viimeinen, joka asunnosta lähti ja suljin oven. Kävelimme autolle niin, että joko minä tai Harri käveli edellä. Mistään käskyttämisestä ei ollut kyse. Minusta ei ollut tarkoitus ampua ketään. Kumpikaan veljeksistä ei vaikuttanut mitenkään pelokkaalta.
- Samuli kertoi, että mentiin Kuusamontietä ja Harri ei muista, mitä kautta ajoimme. Minä muistan, olin kuski, ajoin Alakyläntietä. Olin selvin päin ja hyväkuntoinen. Automatkan aikana ei ollut puhetta ampumisesta, väkivallasta tai muusta. Oma ajatukseni oli, että jotain uhkailutyyppistä tapahtuu lyömällä ja potkimalla. Olisin ollut valmis tähän. Ehkä joku jalkaan ampuminen olisi voinut vielä mennä, mutta sitäkin olisin ollut vastaan. Minulla ei ollut mukana asetta. Se ei pidä paikkaansa, että minulla olisi ollut.
-Soramontulle päästyä lähdimme kaikki kävelemään puomin alta, koska se oli kiinni. Autoa ei käännetty missään vaiheessa. Käveltiin noin sata metriä niin, että auto näkyi, samoin kuin Takumaantie.
Syyttäjän mukaan Jimmy olisi etsinyt soramontulta sopivaa surmapaikkaa. Tämän hän kiisti.
- Katsoin, missä ollaan ja näin, että Takumaantie näkyi siihen. Sanoin, että mennään vähän syrjemmäksi, jos sieltä sattuisi tulemaan ihmisiä, siltä varalta että tulee jokinpahoinpitelytilanne. Mutta ei surmaamista.
Jimmyn mukaan tilanne eteni niin, että Samuli käveli Harrin luo, otti tältä aseen ja asettui kasvokkain veljensä kanssa.
- Jotain Samuli siinä sohi sillä aseella, ei se ollut tähtäämistä vaan osoittelemista. Minä siinä vaiheessa pyysin Harrilta tupakin. Hän poltti jo itse ja antoi myös tulta minulle.
- En muista, sanoiko Samuli, että tämä ei toimi - jotain siihen suuntaan. Tässä vaiheessa Tuomas kysyi, onko pakko ampua. Samuli vastasi, että on. Minä sanoin, että ei ole - tai jos on pakko ampua, niin ammu sitten vaikka jalkaan tai ohi niin, että säikähtää.
-Samuli käveli Tuomasta kohti pikkuisen sivuviistoon ja osoitti Tuomasta niskaan. Huomasin, että Tuomas tipahti. Säikähdin ja Harrikin säikähti.
Jimmy kertoi olleensa ampumishetkellä Tuomaksesta vähintään viiden metrin etäisyydellä, lähempänä kymmentä metriä. Hänellä ei ollut havaintoja aseen lataamisesta tilanteessa.
-Arvelen, että aseessa oli varmistin päällä. Minun käsitys on, että asetta ei ladattu paikan päällä. Minä olin siinä käsityksessä, että aseessa ei ole panoksia.
Jimmy ihmetteli oikeudessa Samulin väittämää, että ase olisi ollut aluksi tyhjä.
- En muista sanatarkasti, olinko pyytänyt Harria tyhjentämään aseen. Harri kertoi toisin - että asetta ei tyhjennetty. En tiedä, että sekoitanko tätä toiseen tapaukseen, totesi Jimmy.
Jimmyn kertomuksen mukaan Samuli lähti heti ampumisen jälkeen kävelemään, Harri lähti Samulin perään ja käski Jimmyä seuraamaan.
- Näin, kun Harri otti Samulilta aseen. Oletin, että murha-ase jäi Harrille. En nähnyt asetta enää sen jälkeen.
Jimmy kertoi kysyneensä Samulilta, miksi tämä ampui päähän eikä esimerkiksi jalkaan.
-Parempi kaikille näin, oli Samulin vastaus Jimmyn mukaan.
Ruumiin siirrolla yritettiin peitellä jälkiä. Ruumista siirrettiin hänen mukaansa yhden kerran, Takumaantieltä Majatielle.
- Palasimme surmapaikalle kaksi päivää tapahtuman jälkeen. Olin illan ja seuraavan päivän aikana pyöritellyt asiaa: kun neljä lähtee ja kolme palaa. Ja vielä Harrin aseella. Halusin suojella itseäni ja myös muita. Idea ruumiin siirtämisestä taisi olla minun.
Ruumiin siirto onnistui toisen etsinnän jälkeen.
- Harri ajoi Takumaantielle Kuusamontietä surmapaikalle. Lähdettiin siirtämään ruumista vähän kyseenalaisin keinoin. Ruumis mahtuu paremmin pakettiautoon kuin henkilöautoon.
Myös Jimmyn muistin mukaan Samuli oli puhunut ampumisesta asunnolla.
- Olin asunnolla, koska olin peräämässä kadonnutta rahaa ja huumausaineita. Veljekset riitelivät rahoista ja veloista. Samuli tuohtui ja sanoi, että jos olisi ase niin hän ampuisi. Kukaan ei kyllä uskonut, että ampuisi veljensä. Ei edes Tuomas.
Ruumis löytyi Majavatien varresta metsäojasta lumien sulettua toukokuun 8. päivä 2019, useita kuukausia surman jälkeen, kun Harri osoitti paikan poliisille. Poliisi käynnisti alueella tekniset tutkinnat, ja Harrin osoittamasta kohdasta löytyi ruumis, jonka ympärille oli kiedottu 45 kg painava ketju. Yläruumin päälle oli laitettu putkikassi, jonka pääty oli leikattu auki. Ruumiin päälle painoksi oli laitettu kiviä.
Syytetyiltä vaaditaan yhteisvastuullisesti korvauksia Tuomaksen kuolemasta.
Uhrin 5-vuotias tytär vaatii 13 000 euroa kärsimyksestä ja 11 000 euroa elatuksen menetyksestä. Uhrin äiti vaatii 10 000 euroa henkisestä kärsimyksestä, samoin uhrin isä 10 000 euroa kärsimyksestä.
Harri kiistää murhan ja pakottamisen sekä kaikki korvausvaatimukset. Hänellä on aikaisempia tuomioita: vuodelta 2016 törkeä pahoinpitely ja kaksi pahoinpitelyä, yhteensä 2 vuotta 2 kuukautta vankeutta; vuodelta 2018 törkeä kiristys, törkeä pahoinpitely, ampuma-aserikos ja räjähderikos, yhteensä 2 vuotta 8 kuukautta vankeutta.
Jimmy kiistää syytteen murhasta ja kaikki korvauskustannukset. Hänellä ei puolustuksen mukaan ole ollut osuutta ampumiseen. Hänelle oli tullut yllätyksenä, että aseessa oli panoksia. Ase on ollut hänen käsityksensä mukaan tyhjä, kun tekopaikalle on kävelty. Hän on nähnyt, kun Harri on tyhjentänyt aseen ja laittanut patruunat taskuunsa. Jos ase on ladattu, niin hän ei ole sitä nähnyt.
Samuli kiistää murhasyytteen ja yhteistyön Harrin ja Jimmyn kanssa.
Hän myöntää ampuneensa veljensä, koska kaksikko on pakottanut hänet ampumaan. Uhkauksia oli useita. Ne tapahtuivat sekä matkalla että tekopaikalla. Uhkaukset olivat todellisia ja Samulilla oli syytä pelätä. Samuli ei ollut tietoinen ruumiin kätkemisestä. Hän kiistää teloitustavan. Hän ja veli ovat hyvästelleet toisensa ja uhri on sanonut, että parempi näin. Puolustus vetoaa pakkotilanteeseen, joka on anteeksiantoperuste.
Puolustuksen mukaan ampuja pitää jättää rikokseen tuomitsematta. Jos hänen katsotaan syyllistyneen johonkin rikokseen, tuomion tulee olla lievimmän rangaistusasteikon mukaisesti.