Kansakoulunopettajasta tuli presidentti ja Nobel-voittaja – tällainen oli Martti Ahtisaaren uskomaton elämä

Presidentti Martti Ahtisaari on kuollut. Hän menehtyi 86-vuotiaana Helsingissä. 

Video: Viimeiset kuvat Martti Ahtisaaresta

Ahtisaari sairasti Alzheimerin tautia, minkä vuoksi hän vetäytyi julkisuudesta syksyllä 2021. Saman vuoden joulukuussa hänen kuntonsa heikkeni, ja hän joutui sairaalahoitoon saatuaan toistamiseen koronavirustartunnan.

Martti ja puolisonsa Eeva Ahtisaari, 85, sairastivat koronan ensimmäisten suomalaisten joukossa keväällä 2020. 

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari syntyi 23. kesäkuuta 1937 Viipurissa. Hänen isänsä oli syntyjään norjalaissukuinen Oiva Adolfsen, mutta otti Suomen kansalaisuuden vuonna 1929 ja muutti sukunimensä Ahtisaareksi. Pikku-Martti muutti äitinsä Tyyne Ahtisaaren kanssa sotavuosia pakoon Kuopioon, missä he asuivat vuoteen 1952 asti, jolloin perhe muutti isän työn perässä Ouluun.

Armeijan jälkeen Ahtisaari opiskeli Oulun opettajakorkeakoulussa, josta hän vuonna 1959 valmistui kansakoulunopettajaksi.

Työ oululaisena opettajana jäi lyhyeen, kun Ahtisaari siirtyi 1960 liikuntakasvatusopiston oppikodin johtajaksi Karachiin Pakistanissa. Täällä hän sai ensituntuman kansainvälisyyteen ja kehitysyhteistyöhön, joilla oli tärkeä rooli hänen urallaan. Vuonna 1963 Ahtisaari palasi Suomeen ja aloitti opiskelut Helsingin kauppakorkeakoulussa. 

Mediat: Presidentti Martti Ahtisaarella, 82, koronavirustartunta

Vuodet suurlähettiläänä Afrikassa

Ulkoministeriöuransa Ahtisaari oli aloittanut jo vuonna 1965. Hän toimi UM:n palveluksessa sihteerinä, jaostopäällikkönä ja apulaisosastopäällikkönä.

Presidentti Urho Kekkonen nimitti 36-vuotiaan Ahtisaaren vuonna 1973 Tansanian, Sambian ja Somalian sekä kaksi vuotta myöhemmin Mosambikin suurlähettilääksi. 

Ahtisaaren suurlähettiläsvuodet päättyivät 1977, ja hän nousi YK:n Namibia-valtuutetuksi ja oli mukana Namibian itsenäisyysprosessissa. Uuden tehtävän myötä perhe muutti New Yorkiin.

Namibian eteen tehty työ palkittiin vuonna 1992, kun kaksi vuotta aiemmin itsenäistynyt valtio antoi Ahtisaarelle maansa kunniakansalaisuuden.

Genevestä presidentinlinnaan

Ulkoministeriön valtiosihteerin virka houkutteli Ahtisaaren 1990-luvun alussa palaamaan perheineen kotimaahan. 

Presidenttivaalit tulivat ajankohtaiseksi, kun Mauno Koiviston toinen kausi läheni loppuaan. Samalla Suomessa siirryttiin ensi kertaa presidentin valinnassa suoraan ja kaksivaiheiseen vaaliin.

Noihin aikoihin Ahtisaari toimi Genevessä YK:n Jugoslavia-konferenssin Bosnia ja Herzegovina -työryhmän puheenjohtajana. Hän kuitenkin suostui mukaan presidenttikisaan sosialidemokraattien ehdokkaana.

Martti Ahtisaari sairaalahoidossa - sai koronan toistamiseen

Ahtisaari valittiin kansanäänestyksellä Suomen kymmenenneksi presidentiksi. Hän toimi tasavallan presidenttinä yhden kauden vuosina 1994-2000.

Rauhtantyöstä Nobel-palkinto

Kuuden presidenttivuoden jälkeen Ahtisaari osallistui useisiin kansainvälisiin tehtäviin ja järjestötyöhön, kuten johti Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:n asevarastojen tarkastuksia Pohjois-Irlannissa, puheenjohtajana EastWest-instituutissa, kansainvälisessä International Crisis Group -kriisiryhmässä, War-Torn Societies Project -järjestössä sekä Balkanin lapsi- ja nuorisosäätiössä.

Myös kotimaassa Ahtisaarella oli useita luottamustehtäviä. Hän muun muassa toimi Viipurin kirjaston ystävien kansainvälisen kunniatoimikunnan puheenjohtajana ja Naantalin musiikkijuhlien valtuuskunnassa.

Uransa viimeisinä vuosina Ahtisaari teki töitä perustamassaan CMI - Martti Ahtisaari Peace Foundationissa, joka ehkäisee ja ratkaisee väkivaltaisia konflikteja. 

Arvokkaasta ja ansioituneesta työstään Ahtisaarelle myönnettiin vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinto. 

Artikkelin kuvat: All Over Press, Lehtikuva, YLE Kuvapalvelu ja Seiskan arkisto