No huh, mikä liero: Euroopan ylivoimaisesti suurin käärme asuu Helsingissä – kuvat!
– Se painaa noin 130 kiloa ja on lähes seitsemän metriä pitkä. Ihan tarkasti sitä ei voi mitata, koska ei näin isoa käärmettä saa suoristettua, ellei sitä nukuta. Se on kuitenkin ylivoimaisesti Euroopan suurin ja noin 80 senttiä paksu yli viiden ja puolen metrin matkalta, Tropicarion eläintenhoitaja Jarmo Lanki hehkuttaa.
Jättiläiskäärme tuli Tropicarioon Ruotsista, ja se on asustanut siellä jo yli 20 vuotta. Vaikka se voisi teoriassa syödä ihmisen, eläintenhoitajilla ei ole koskaan ollut sen kanssa mitään ongelmia.
Seiskan toimittajakin pääsee sisälle aitaukseen käärmeen reagoimatta kummemmin.
– Tämä laji on syönyt ihmisiä, mutta ne ovat harvinaisia poikkeustapauksia. Ihminen ei kuulu sen tavallisiin saaliseläimiin missään päin maailmaa. Tämä yksilö ei ole koskaan edes yrittänyt purra meitä, mutta sen kanssa samassa aitauksessa oleva lajikumppani kyllä käy kimppuun heti, jos mennee liian lähelle. Niillä on tolkuttoman terävät hampaat, Jarmo kuvailee.
Seiskan vieraillessa paikalla jättiläiskäärme vaikutti hyvin rauhalliselta, sillä se oli ruokittu äskettäin.
– Luonnossa sen normaaliin ruokavalioon kuuluvat antiloopit, villisiat, leopardit ja vasikat. Täällä sille syötetään yleensä kaksi tai kolme kania kerralla, Jarmo kertoo.
Käärme ruokitaan kerran 3–4 viikossa. Kylläinenkin käärme voi kuitenkin olla ihmiselle vaarallinen, jos se kokee itsensä uhatuksi. Seiskan haastatellessa Jarmoa Tropicarion jättiläinen alkoi yllättäen sihistä uhkaavasti.
– Se on selvä merkki siitä, että se alkaa hermostua. Tämä yksilö on periaatteessa ihan hyväluontoinen, mutta käärmeiden fiilikset voivat välillä olla mitä vain, Jarmo toteaa Seiskan toimittajan udellessa sihinän syytä.
– Pelkkään pytonin puremaan voi helposti kuolla, jos neulanterävät hampaat osuvat esimerkiksi valtimoon, hän lisää.
Myös kalliopytoneita löytyy Tropicariosta. Se on toinen käärme, jonka tiedetään syöneen ihmisiä ja sitä pidetään verkkopytonia aggressiivisempana.
Käärmeenpuremia Tropicarion eläintenhoitajat ovat vuosien varrella saaneet kymmeniä, mutta eivät onneksi myrkkykäärmeiltä.
– Ne ovat pääasiassa tulleet poikasilta. Jos on purkki täynnä poikasia, ja laitat käden sinne, niin niitä roikkuu joka sormesta, ja onhan sekin purema. Yllättävän pahoja haavoja niistä tulee, mutta eivät ne oikeastaan satu. Kerran tosin yksi kalliopyton nappasi kiinni niin, että meinasi hampaat mennä kädestä läpi. Sen leuat oikein tärisivät, kun se puri niin kovaa, Jarmo muistelee.
Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva verkkopyton on maailman pisin käärme ja muutenkin yksi maailman suurimmista. Vihreä anakonda luetellaan useissa listauksissa maailmaan suurimmaksi. Anakonda on selvästi verkkopytonia lyhyempi, mutta voi parhaillaan olla samanpituista verkkopytonia jopa puolet painavampi. Naarasverkkopytonit kasvavat yleensä uroksia hieman pidemmiksi.
Tyypilliset aikuiset saavuttavat parhaimmillaan 5–6 metrin pituuden, mutta huomattavasti pidempiäkin yksilöitä on tavattu.
Väitteitä jopa 10-metrisistä lieroista esiintyy eläinkirjallisuudessa paljon, mutta todistettavasti pisin koskaan löydetty käärme on ollut noin 7,5 metriä. Yhdysvaltalainen Wildlife Conservation Society -yhdistys on luvannut 50 000 dollarin (n. 47 000 €) palkinnon yli 30 jalkaa, eli hiukan yli 9,1 metriä pitkän käärmeen löytäjälle, mutta kukaan ei ole vielä palkkiota lunastanut.