Laura Malmivaara, 50, hämmentävästä ikäkriisistään: Elän ruuhkavuosia uudestaan

48-vuotiaana ilta-tähden synnyttänyt näyttelijä kirjoittaa romaania äitiyden ristipaineesta.
Viime viikolla tasavuosia juhlinut Laura Malmivaara elää poikkeuksellista 50-vuotiaan naisen arkea. Kotona häärää 1,5-vuotias energinen ja vilkas Aatos-poika. Tyttäret edellisestä avioliitosta ovat jo 17- ja 19-vuotiaita.
– Ikäkriisiäni vähän hämmentää tämä, että elän ruuhkavuosia nyt uudestaan. Tuntuu, että siirryn ikään kuin toiselle puoliskolle elämänkaarta. 50 vuotta on iso rajapyykki siinä keskellä.
Pohdintoja siivittää romaani, jota Laura työstää parhaillaan. Taaperon äiti kirjoittaa kahviloissa ja hoitaa samalla muitakin juoksevia asioitaan. Kotona kun ei ole hetken rauhaa.
Millainen äiti olen?
Uusi teos on samaan tapaan autofiktiivinen kuin Lauran ensimmäinen Vaiti-romaani, joka kuvasi me too -liikkeen aiheut-tamaa myrskyä perheen ja naisen näkökulmasta. Lauran ex-puoliso, ohjaaja Aku Louhimies joutui ankarien syytösten kohteeksi julkisuudessa hänen kuvauksissa käyttämiensä työmenetelmien vuoksi vuonna 2018.
Laura ei halua enää palata tuon ajan tuntoihin, mutta muistaa lämpimästi kirjansa saaman vastaanoton.
– Kynnys kirjoittaa oli todella korkea. Pelkäsin vastaanottoa, mutta sainkin paljon hyvää palautetta, ja lukijat avautuivat omistakin kokemuksistaan. Kirja oli itselleni tärkeä etappi. Kirjoitin viimeinkin rohkeasti omasta elämästäni ja omalla äänelläni. Olen aina ollut kiltti, tunnollinen tyttö ja pelännyt konflikteja.
Seuraava romaani on myös autofiktiivinen. Laura pohtii siinä vanhemmuutta ja äitiyttä. Lähes aikuisten lasten kautta peili kääntyy kohti itseä.
– Itsetutkiskelu on syventynyt. Mietin, millainen äiti olen ollut. Eihän sitä kiireisessä arjessa, perheen ja töiden pyörityksessä ole ehtinyt pysähtyä. Tällä hetkellä saan olla sekä lähes aikuisten tyttärien että taaperon äiti. Kaikilla heillä on omanlaisensa tarpeet. Tästä ristipaineesta haluan nyt kirjoittaa tarinan.
Kirjoittaminen on monipuolisen taiteilijan viimeisin aluevaltaus.
– Olen tehnyt paljon töitä kameran edessä ja ollut katseen kohteena. Kirjoittamisen kautta käännyn sisäänpäin, ajattelen yksin, teen havaintoja ja löydän aivan uusia puolia itsestäni. Myös niitä heikkouksia ja virheitä. Kirjoittaminen yllättää. Se on alitajuinen prosessi paljon enemmän kuin mikään muu. Olen monesti hämmästynyt, että tämäkö onkin se asia, joka nyt nousee pintaan.

48-vuotiaana lapsen saanut Laura Malmivaara: "Ymmärrän ikäkeskustelun..."
Isä osti kameran
Suomalaiset tuntevat Lauran näyttelijänä, vaikka hänen pitkäaikaisin työnsä on ollut valokuvaaminen. Isä, innokas harrastajakuvaaja, osti tyttärelleen järjestelmäkameran, kun tämä oli teini-ikäinen.
– Valokuvaus on ensirakkauteni. Visuaalisuus, rajaaminen ja sommittelu veivät mennessään. Rohkaistuin kuvatessa kohtaamaan ihmisiä ja pääsin eroon liiallisesta ujoudesta. En olisi tässä ilman kameraa.
Laura on kuvannut paljon suomalaisia taiteilijoita, kirjailijoita ja näyttelijöitä. Hän on erikoistunut muotokuviin, eikä ole lähtenyt laajentamaan aihepiiriään.
– En ole koskaan kokenut tarvetta ryhtyä taidevalokuvaajaksi. Mitä enemmän olen tehnyt sitä yksinkertaisempaan ilmaisuun olen edennyt. Nautin suuresti tästä kapeasta tavastani tehdä vain muotokuvia.
Kameran lisäksi isän antama tuki ja kannustus ovat auttaneet elämän monissa vaiheissa. Isä on aina vakuuttanut, että kyllä sinä osaat ja haastanut eteenpäin. Lauran tyttäret ovatkin omia opintojaan pohtiessaan ihmetelleet, kuinka äiti on päässyt aikanaan sekä teatterikouluun että taideteolliseen. Molempiin paikkoihin on tiukka seula ja runsaasti hakijoita.
– Olen tosiaan saanut tehdä mitä erilaisimpia töitä. Toivon tulevilta vuosilta ja vuosikymmeniltä, että saisin rauhassa kirjoittaa ja kuvata.

Äitiys tuntuu luontevalta
Äitiys on tuntunut Laurasta aina hyvin luontevalta, ja siihen on ollut helppo sitoutua. Vastakkainasettelu, ura tai äitiys, ei ole hänestä tuntunut koskaan aiheelliselta.
– Minulla ei ole ollut sellaista uraa, joka olisi koskaan kilpaillut lasten kanssa. Äitini oli lapsuudessa hoivaava ja hyvin äidillinen. Olen perinyt saman mallin.
Laura elää äitinä monella tavalla vaativien tarvitsijoiden keskellä. Romaanin kirjoittaminen tarjoaa sopivia taukoja perhe-elämään.
– Tässä elämänvaiheessa minusta pitää olla monelle paljon. Omat projektini antavat luvan keskittyä sisimpään. Romaani on hieno haaste pysähtyä ja ajatella. Saan hahmotella janaa, jonka olen elänyt. Huomaan, mikä on ollut olennaista ja mikä taas epäolennaista.