Krista Kosonen potee neljänkympin kriisiä: Havahduin, että elämä päättyy joskus
Krista toivoisi, että elämä jatkuisi samanlaisena kuin nyt.
Jos ihmisen elinkaaren sijoittaa aikajanalle, vuosi 40 asettuu jotakuinkin puoliväliin. Millaisia tunteita tähän lukuun liittyy?
– Hämmentäviä tunteita on herännyt. Parikymmentä viime vuotta ovatkin menneet nopeasti. Kriisihän tämä on ehdottomasti! Krista Kosonen nauraa ja vakavoituu.
– Elämä on ihanaa, mutta se myös päättyy joskus. Siihen olen nyt havahtunut. Mielessä on siis pieni haikeus. Mitään katumuksen tai pettymyksen tunteita ikään ei liity. Olen täydellisen tyytyväinen elämääni.
Lue lisää: Ruotsissa työskentelevä Krista Kosonen: ”Entinen ruotsin opettajani varmaan pyörtyisi, jos tietäisi”
Krista toivoisi, että elämä jatkuisi samanlaisena kuin nyt. Hän ei koe viisastuneensa tai erityisesti kypsyneensä.
– Ehkä kuitenkin joku sellainen tunne on kasvanut, ettei minua enää niin kiinnosta, mitä muut minusta ajattelevat. On rauha tehdä omia juttuja. Itsetuntemus on parempi kuin nuorempana.