Korkeasaaren karhurouvat heräsivät talviunilta ennen aikojaan

Helsingin Korkeasaaressa asustelevat kaksi karhurouvaa, 22-vuotias Sofia ja sen pentu, 17-vuotias Yulia, kävivät talviunille tavallista aikaisemmin viime vuonna. Normaalisti marraskuun puolessavälissä tutimaan vetäytyvät nallet nukahtivat jo lokakuun 30. päivä, ja nyt ne ovat myös heränneet nokkauniltaan normaalia aikaisemmin.

Seiska tavoitti Korkeasaaren karhuista vastuussa olevan Susan Nuurtilan, joka on hoitanut Sofiaa ja Yuliaa viisi vuotta. Hänen mukaansa heräämiselle ei ollut mitään näkyvää syytä.

– Karhut päättivät viiden viikon unien jälkeen, että nyt saa riittää, Susan naurahtaa.

Ilouutinen Korkeasaaresta: Puoli vuotta kadoksissa ollut Pedro-boa löytyi elossa

Taustalla tankkaaminen

Tällä hetkellä karhulinna on vielä melko hiljainen, sillä karhut ovat hiukan unenpöpperöisiä. Susan ennustaa, että ensi kuussa nallet alkavat aktivoitua.

– Käymme pari kertaa päivässä tarkistamassa, että karhuilla on kaikki hyvin. Ne syövät kevyesti kerran päivässä ja tykkäävät pötkötellä. Ne haluavat, että ulkoluukku on auki, jotta ne voivat käydä vähän kurkistelemassa ulos, Susan kertaa.

Susan korostaa, että jokainen vuosi on karhujen unisyklin osalta erilainen. Keskimääräisesti karhut kuitenkin heräilevät vasta hiihtolomaviikon kieppeillä. Etelä-Suomessa hiihtolomaviikko on 19.–24.2.

Huolissaan karhuista ei tarvitse olla, vaikka herääminen tapahtui poikkeuksellisen aikaisin.

– Odotimme, että ne olisivat nukkuneet vielä tovin, mutta toisinpa päättivät.

Luonnossa karhut nukkuvat talviunta selviytyäkseen kylmästä vuodenajasta, jolloin ravintoa ei ole saatavilla. Korkeasaaressa huolehditaan niiden luonnollisesta rytmistä.

– Tankkaamme karhuja syksyllä. Ne rupeavat silloin luontaisesti keräämään massaa itseensä ja valmistautumaan talviuneen, Susan kertoo.

Korkeasaari-sarjassa seurataan karhujen heräämistä talviunilta – hirveä mekkala alkaa heti

Suu auki!

Susanin työnkuvaan kuuluu kaikkea tarhan kunnossapidosta eläinten tarkkailuun ja kouluttamiseen. Kaikki koulutus liittyy lähinnä hoidollisiin toimenpiteisiin, jotta eläimet eivät stressaannu hoitotilanteista.

– Karhut on koulutettu esimerkiksi menemään vaa’alle, jotta pystymme seuraamaan niiden painoa. Se on tällä hetkellä tärkeää, koska niillä on jo ikää. Painon heilahduksiin voidaan siis helposti reagoida, Susan kertoo.

– Koulutamme tällä hetkellä karhuille kylkiasentoa, eli että ne osaavat mennä maahan. Jossakin vaiheessa pääsemme ehkä pistoskoulutukseen, että pystymme helpommin esimerkiksi antamaan niille lääkkeitä tai nukuttamaan ne.

Lisäksi karhut osaavat aukaista suunsa, joka helpottaa niiden hammaskaluston tarkkailua ja hoitoa. Miten ihmeessä karhun voi opettaa avaamaan suunsa ja paljastamaan kiltisti terävät hampaansa?

– Sanotaan, että se on pitkällinen prosessi, Susan nauraa.

– Moni meistä hoitajista on kouluttautunut myös eläintenkouluttajiksi. Tietoa ja taitoa siis löytyy.

Ozzy Osbourne syntyi Korkeasaareen – näin eläintarhan pienokaiset nimetään

Maltillinen muori

Susan kuvailee Korkeasaaren karhukaksikkoa aktiiviseksi parivaljakoksi.

– Ne ovat kumpikin hyvin kiinnostuneita uusista asioista, joita niille tarjotaan, ja ne tykkäävät koulutuksista, Susan kertoo.

Erojakin karvaturreista löytyy.

– Emo Sofia on ehkä vähän poikastaan maltillisempi. Yulia on se, joka haluaa ensimmäisenä päästä tutustumaan uusiin juttuihin. Sofia odottaa hetken ja antaa tyttärelleen aikaa.