Kohukuvat rasvaisesta poikamiesboksista! Nuoren kaunottaren jättämä Frederik, 74, katkerana erostaan: ”On minua petetty, muttei sentään koskaan jätetty!”
Siistissä helsinkiläishuoneistossa leijailee inha rasvan käry. Olohuoneen pöydällä lojuu tyhjiä tölkkejä ja lihapiirakkapakkauksen auki revityt muovit. Lautasella lojuu puoliksi syöty makkaralenkki.
Pöydällä lojuu myös karvaiset sääret. Ne kuuluvat kämpän isännälle, lohturuokaa mässyttävälle Frederikille. Hänen suustaan pääsee ensin kuuluva röyhtäys, sitten harmituksen huokaus.
– Hohhoijaa... Eihän tästä tule perkele yhtään mitään. Onneksi on sentään pizzaa, hän hymähtää ja roikottaa rasvaista palaa suuhunsa.
Tätä se on ollut reilut 1,5 vuotta. Väsymättömänä iskelmäorina tunnettu Reetu, 74, rypee kotisohvallaan murheissaan, josta ei ole meinannut päästä yli. Ei sitten millään.
– Perkele, kun tekisi mieli oikein ryypätä! Mutta kun en juo alkoholia, hän ärähtää ja ottaa aimo kulauksen sokeritonta limsaa.
Sitten hän raapii päätään, jossa hiukset sojottavat kuin Turhapurolla ikään.
– Eihän tämä voi olla... Huoh! On minua petetty, muttei sentään koskaan jätetty, hän parahtaa rasvaisessa poikamiesboksissaan.
Ymmärtääkseen Frederikin piinaa on palattava ajassa 1,5 vuotta taaksepäin. Reetun maailma romahti loppuvuodesta 2017, kun iskelmäori palasi kotiinsa etelän lämmöstä. Eteisessä oli vastaanottokomitea valmiina, eli Reetua 34 vuotta nuorempi avovaimo Riikka, jolla oli matkalaukut pakattuna.
– Oli hän ennenkin uhannut lähteä, mutta silloin se sitten tapahtui, Reetu muistelee pizza kädessään.
– Sanaakaan ei sanonut vaan meni ovesta ulos tavarat mukanaan.
