Kike Elomaa täytti 70 vuotta! "Bikineitä en enää päälleni laita!”
Ikinuorekkaassa kansanedustajassa on elämän-iloa ja ripaus hulluutta, joista tuorein esimerkki on pitkät räpsyripset.
Kike Elomaalta pääsee pieni huokaus, kun häneltä kysyy miltä tuntuu, kun 70 vuotta on tullut täyteen.
– Ei tämä ole tottakaan, kuinka aika on voinut mennä näin nopeasta, Kike ihmettelee.
– Ja katso, nyt olen alkanut saada näitä, hän kertoo ja esittelee komeita onnittelukortteja, joissa on kultaisin numeroin 70.
– Mieleltäni en ole vanha, mutta kyllä ulkomuodosta sen jo näkee. Enää en laittaisi bikineitä päälleni, hän nauraa.
– Mutta joskus tulee tehdyksi kaikenlaisia hullutuksia, viimeksi syöksyin kokeilemaan ripsien pidennystä.
Vaikka Kike on otettu kaikesta huomiosta, syntymäpäiviään hän aikoo juhlia tasan kaksi tuntia.
– Tarjoan Turun torilla pullakahvit, tilaisuus kestää kaksi tuntia. Siinä on juhlani.
Valmentajasta aviomies
Kike on taustaltaan maalaistyttö, jonka elämä heitti kokonaan uusille urille, kun hän tutustui Kimmo Elomaahan.
– Hannu-veljeni oli kymmenottelija ja hänen mukanaan menin Turkuun punttisalille. Olin itsekin harrastanut yleisurheilua, ja riuskana maalaistalon tyttönä päätin kokeilla puntteja.
– Kimmo sitten katsoi, että mikäs tuo tuollainen likka on, joka on noin vahva. Siitä se sitten lähti, enkä ilman Kimmoa olisi edes kyseistä lajia eli kehonrakennusta ikinä löytänyt.
Kun Kimmosta tuli Kiken valmentaja, nuoren parin elämä oli todella hektistä. Kike oli valmistunut röntgenhoitajaksi, mutta samaan aikaa menestystä alkoi tulla kehonrakennuskisoissa.
– Kimmo oli kova valmentaja. Aamut alkoivat juoksulenkillä, sitten menin töihin, sieltä punttisalille treeneihin, jonka jälkeen ohjasimme asiakkaita ja päivä päättyi siihen, kun pesimme punttisalin pesutilat, Kike muistelee.
Tuolloin Kimmolla oli kaksi kuntosalia Turussa, ja niissä kävivät ”kaikki”, niin TPS:n jääkiekkoilijat, Suomen parhaat voimannostajat kuin muutkin lähiseudun urheilijat aina olympiasoutaja Pertti Karppisesta lähtien. Punttisalilla kävi myös tavallisia treenaajia.
– Kimmo oli loistava valmentaja, hän valmensi monta voimannostajaa maailman huipulle. Kun olimme avioliitossa, hän oli silloinkin ehdoton ja aluksi meinasi komennella kotonakin, mutta siinä vaiheessa pistin stopin.
Kimmo yhä läsnä
Kun Kike alkoi yhä enemmän niittää menestystä kilpakentillä, hän joutui lopulta jättämään sairaanhoitajan ammattinsa.
Vuonna 1981 ”taivas repesi”, kun Kike voitti historiallisen Ms. Olympia -tittelin Yhdysvaltain Philadelphiassa. Aiemmin keväällä hän oli voittanut kehonrakennuksen Euroopan mestaruuden sekä World Games -kilpailun.
Kikeltä on usein kysytty, mikseivät he jääneet Yhdysvaltoihin luomaan uraa, sillä näyttävä pariskunta olisi varmasti menestynyt jenkkimarkkinoilla.
– Kimmolla oli kauhea kiire takaisin Suomeen hoitamaan kuntosalejaan. Jenkkeihin olisi pitänyt vähäksi aikaa jäädä haistelemaan ilmapiiriä, mutta en halunnut sinne yksin jäädä.
Nyt keskusteluun puuttuu perheystävä Juha Rauhakylä, joka on tullut kylään tuomaan uutta ruohonleikkuria.
– Eihän Kimmo tykännyt missään kauan olla, hänellä oli aina kiire kotiin. Ettei tarttenut muiden vessoihin mennä. Täällä kotonakin teillä molemmilla oli omat vessat, Juha naurahtaa ystävänsä muistolle.
– Totta, sellainen Kimmo oli. Eikä minua ole ikinä kaduttanut se, ettemme jääneet Jenkkeihin. Tuskin silloin olisin edes päässyt kansanedustajaksi, Kike muistuttaa.
Kike ja Kimmo Elomaa olivat naimissa yli 40 vuotta. Kimmon kuolemasta on nyt neljä vuotta, mutta talon isäntä on yhä läsnä lämpimissä muistoissa ja päivittäisissä tarinoissa.
– Jokainen joutuu menettämään läheisiään, mutta eteenpäin täytyy mennä, Kike toteaa.
Houkuteltiin politiikkaan
Kiken kehonrakennus- ja artistiuran jälkeen tuli vielä kolmas vaihe, nimittäin kansanedustajuus.
– Vuonna 2006 Timo Soini kysyi minua mukaan ehdokkaaksi, sillä seuraavana vuonna oli vaalit.
Kike lupasi pohtia, lisäksi häntä oli pyydetty pariin muuhunkin puolueeseen.
– Arvo-isäni oli ollut kansanedustajana silloisessa SMP:ssä, joten politiikka oli ollut perheessämme aina läsnä.
Artistivuosinaan Kike oli nähnyt ja kuullut paljon ihmisten huolia ja murheita, joten hänellä oli jo hyvä näkemys kansan syviin riveihin. Lopulta Kike lupautui puolueen jäseneksi ja vuoden 2007 ehdokkaaksi.
Tuolloin äänet eivät vielä riittäneet eduskuntaan, eikä puolueen kannatuskaan ollut kuin kaksi prosenttia.
Jytky muutti kaiken
Neljän vuoden jälkeen kaikki oli toisin.
– Silloin tuli se jytky. Muistan, kun ennakkoäänten tulos tuli, en hetkeen ymmärtänyt yhtään mitään.
Kike meni eduskuntaan 13 121 äänellä, ja olisi Varsinais-Suomen toiseksi kovin ääniharava, heti sdp:n Heli Paasion jälkeen.
Kike myöntää, että kansanedustajana hänen pitäisi varmasti pitää itsestään enemmän ”meteliä” ja lähetellä tiedotteita omista saavutuksistaan.
– Jos itsestään ei pidä meteliä, niin eihän äänestäjätkään tiedä mitä olet tehnyt, hän toteaa.
– Mutta minun luonteelleni on vierasta tuoda itseään tuolla tavoin esiin, vaikka pitäisikin. Eduskunnassa moni on suustaan naseva ja pystyy heittelemään nokkelia välihuomautuksia. Minun tyylini on erilainen, olen ehkä liiankin diplomaatti. Tällä tyylillä olen tähän saakka pärjännyt, oikeudenmukaisuus on ollut ohjenuorani.
Koirat kaikki kaikessa
Kikestä ei voi tehdä haastattelua ilman, ettei siinä käsitellä koiria.
Koirat ovat Kikelle kuin omat lapset.
Tällä hetkellä talossa asuu 14-vuotias Marski ja 3-vuotias Hero.
– Rakastan koiriani yli kaiken. Lisäksi kiitän koiriani siitä, että niiden takia liikun paljon ulkona.
– Punttisalilla käyn kerran viikossa, mutta vedän vain kevyen treenin. Pitäisi rutistaa enemmän, mutta en viitsi. Minusta on tullut mukavuudenhaluinen, Kike myöntää.
Hetken päästä haastattelu keskeytyy, sillä Marski on kadonnut.
Koska kyseessä on jo koiravanhus, huoli herää. Vieraskin pääsi kahvipöytään ilman, että Marski ilmoitti siitä kumealla äänellään.
Ei kai Marski jäänyt ulos auringonpaahteeseen?
Hetken päästä Marski löytyy ison talon uumenista päiväunilta ja tulee hölmistyneenä katsomaan, miksi häntä kesken unien häiritään.
Tammi motivoi
Tulevaisuuteen Kike suhtautuu avoimen uteliaasti.
Se, asettuuko hän kahden vuoden päästä jälleen ehdolle eduskuntaan, on vielä kysymysmerkki.
– Siihen en vielä sano mitään. Ikää on jo jonkin verran, ja vaikka nyt olen hyvässä kunnossa, kukaan ei tiedä tulevasta.
Kylävieras Juha puolestaan vihjailee, että Kikellä olisi kysyntää jälleen keikoilla.
– Katsotaan mitä tapahtuu, Kike naurahtaa.
70-vuotissyntymäpäiviensä kunniaksi Kike on julkaissut Voimanaiset-biisin, jonka sanat ovat kuin suoraan päivänsankarin omasta elämästä.
– Juurevasti kiinni maassa jalat mullakin, olleet aina on, ja katse eteenpäin. Uskaltanut kurkottaa oon usein pilvihin, omaa tietä kulkemaan kun rohkaistu on näin.
Kiken elämässä on vielä yksi ihme, jonka hän näkee jokaikinen päivä. Pihapiirissä on suojeltu, 750 vuotta vanha tammi.
– Ehkä joku keksii sellaisen pillerin, että minullakin on vielä vuosia pitkään jäljellä. Mutta en ehkä ihan 700-vuotiseksi pääse, Kike naurahtaa.