Julkkismeikkaaja yllätti hemmottelupäivänä! Radiopersoona Rea Tallgrenin siskolla on Downin syndrooma: Elli on suurin tuki ja suorin kriitikko
Helsingin keskustassa Scandic Marski -hotellin grande-huoneesta kuuluu kikatus ja naurunremakka. Meikkaaja-maskeeraaja Johanna ”Pinksu” Marjomaa tupsuttaa puuteria jyväskyläläisen Helena Haverisen, 59, kasvoille.
Muhkealla sängyllä makoilevat Helenan tyttäret, radiopersoona Rea Tallgren, 34, ja Elli Haverinen, 29.
– Kalkkunan heltta, lihatyyny, Elli nauraa ja nojaa päätään isosiskonsa rintaan ja kutittaa tätä kaulasta.
Rea on pahastuvinaan mutta kaappaa sitten pikkusiskonsa hellään rutistukseen.
Seiska on kutsunut Haverisen perheen naiset Jyväskylästä hemmottelupäivään Helsinkiin. Elli on kuin kotonaan Seiskan kuvaajan edessä, onhan hän tottunut olemaan valokuvissa Rean ansiosta.
Elli esiintyy usein Rean Instagram-tarinoissa, sillä rakas pikkusisko tärkeä osa hänen arkeaan.
– On sovittu, että turvallisuussyistä Elli ei käytä somea yksin, vaan se on meidän siskosten juttu yhdessä. Olen aina ollut hirveän ylpeä Ellistä.
Rea on tehnyt aktiivisesti työtä kehitysvammaisten oikeuksien parissa oikeastaan koko elämänsä ajan.
– En ole ikinä osannut ajatella Elliä kehitysvammaisena, hän on aina ollut minulle vain rakas pikkusisko.
Rean mukaan Elli on hauska, päättäväinen ja aurinkoinen persoona.
– Elliltä saa suoraa palautetta. Hän on minulle suurin tuki ja suorin kriitikko.
– Totta muuten. Joskus Reakin on todella mukava, Elli napauttaa.
Olet mitä syöt -ohjelman Rea Tallgrenin herkuttelu lähti käsistä: Ahmimista ja oksentelua
Rean ja Ellin äiti Helena ja isä Olli-Pekka ovat molemmat erityisopettajia.
– Tapasimme aikoinaan kehitysvammaisten leirillä, jossa olimme ohjaajina. Rea syntyi vuonna 1986, ja lääkärit kertoivat, että lapsilukumme on sitten siinä, en voisi saada enempää lapsia.
Helenasta kuitenkin tuntui aina siltä, että lapsiluku ei ollut täynnä.
– Tunteessa ei ollut järkeä, sillä Rean syntymän jälkeen saamani lapsettomuustuomio oli niin jyrkkä.
– Lopetimme lapsettomuushoidot tuloksettomina keväällä, kun olin täyttänyt 30 vuotta, ja heinäkuussa aloin odottaa Elliä. Hän on todellinen lahja, Helena liikuttuu.
Kun Elli muutti kotoa seitsemän vuotta sitten omaan, erityistuettuun asuntoonsa, oli se äidille kova paikka.
– Huutoitkin saunassa ikävää, Helena tunnustaa.
Alussa ikävä oli molemminpuolista, mutta Elli sopeutui omaan kotiinsa nopeammin kuin vanhemmat.
– Nykyisin Elli ei halua välttämättä tulla edes viikonlopuksi kotiin käymään. Eikä hän tykkää, että olemme hänen kodissaan pitkiä aikoja.
Äitienpäivää Haveristen perheessä vietetään perinteisin menoin.
– Äiti saa aamiaisen sänkyyn, ja hänen pitää aina teeskennellä nukkuvaa, vaikka oikeasti on ollut hereillä jo pari tuntia, Rea kertoo.
– Herään yleensä aika aikaisin, ja sängyssä on joskus tosiaan pitkä aika odotella, Helena nauraa.