Jukka Aarninsalo on tehnyt pitkän uran ratsupoliisina: Pelkäsin aluksi hevosia
Vanhempi konstaapeli Jukka Aarninsalo ei ollut koskaan ratsastanut, kun 42 vuotta sitten siirtyi ratsupoliisiksi.
– Nousin hevosen selkään ensimmäisen kerran täällä Ruskeasuolla, Jukka kertoo.
Hän oli aikoinaan aloittanut poliisiuransa Helsingin keskustassa Roba-sarjallekin nimen antaneen Pienen Roobertinkadun poliisiaseman jalkapartiossa.
– Kaipasin kuitenkin vauhdikkaampaa työtä, ja hain ratsupoliisiksi tietämättä mitään hevosista. Silloinen päällikkömme sanoi, että tänne otetaan sellaisia työntekijöitä, jotka ovat työsuhteessa eläkkeelle asti.
– Olen minä sittemmin hakenut muuallekin, mutta ei minua ole valittu, konstaapeli hymyilee.
Jukka myöntää olleensa varautunut tutustuessaan ensimmäisen kerran yksikön kaviokonstaapeleihin.
– Pelkäsin aluksi hevosia, ja olin varovainen, kun minulla ei ollut minkäänlaista tuntumaa tai tietoa. Kuukauden jälkeen omaksuin tietyt taidot, mutta kokonaisuudessaan aikaa menee vuoden verran, ennen kuin on sinut hevosen kanssa.
Jukka on välttynyt uransa aikana vakavimmilta loukkaantumisilta. Myös kollegoilla on ollut onni matkassaan.
– Minulle on sattunut sormien tai varpaiden murtumia, mutta ei sen isompaa. Siihen vaikuttaa jatkuva harjoittelumme hevosten kanssa. Ne ovat sen takia turvallisia sekä meille että kansalaisille.
Vaikka polleista on vuosikymmenien varrella muodostunut tärkeä osa elämää, Jukka ei aio jatkaa hevosharrastusta eläkepäivinään.
– En ota hevosia talleilta mukaani enkä uniini. Sitten kun lähden, olen varmasti saanut sen, mitä olen täältä tullut hakemaan, hän toteaa päättäväisenä.
Tilaa Seiska tästä!
Oletko jo tilaaja? Lue tuoreimman Seiskan digilehti lomakkeella.