Ruotsi pelaa monen mielestä parhaillaan uhkapeliä koronaviruksen kanssa. Torstaina (27.3) Ruotsissa oli jo 66 ihmistä kuollut virukseen ja määrän uskotaan nousevan vauhdilla. Siitäkin huolimatta maan koulut sekä ravintolat ovat normaalisti auki. Pääsiäisenä voi mennä tavanomaisesti laskettelemaan maan hiihtokeskuksiin.

Pahimman kauhuskenaarion mukaan Ruotsissa toistuu sama tai jopa pahempi painajainen kuin Italiassa, jossa on kuollut koronavirukseen tai sen aiheuttamiin tauteihin jo yli 8 000 ihmistä. Tartunnan saaneita on vähintään 80 000. Ihmisiä kuolee koteihinsa, kun sairaalat ovat tupaten täynnä, eikä hengityskoneita riitä kaikille.

Suomen ei periaatteessa pitäisi olla huolissaan Ruotsiin mahdollisesti syntyvästä katastrofista, koska hallitus sulki 19.3. maiden välisen rajan. Sisäministeri Maria Ohisalo kuitenkin kertoi tuolloin tiedotustilaisuudessaan, että turvapaikanhakijat saavat yhä ylittää rajan ja tulla Suomeen.

Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos Ruotsissa toistuu Italian tilanne, niin Suomeen voisi vapaasti kävellä rajan yli Ruotsista jopa kymmeniä tuhansia koronaa pakenevaa paperitonta. Joukossa voisi olla lukuisia tartunnan saaneita paperittomia, mutta se ei estäisi heitä saapumasta maahan.  

Paperittomien määrä on Ruotsissa täysin arvauksien varassa. Vuonna 2018 Punaisen ristin valistunut arvio liikkui 10 000 – 35 000 ihmisen välimaastossa.

Seiska tavoitti Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon kommentoimaan asiaa.

Jos Ruotsissa syntyy paniikki ja kymmenet tuhannet paperittomat saapuvat Suomeen hakemaan turvapaikkaa, niin päästetäänkö heidät maahan?

- Ohisalon linjauksilla kyllä. Esimerkiksi Belgia ilmoitti jo toissa viikolla lopettavansa uusien turvapaikkahakemusten vastaanottamisen ja jo jätettyjen käsittelemisen, Halla-aho sanoo.

Voisivatko Ruotsin paperittomat teknisesti ottaen hakea Suomesta turvapaikkaa, vaikka heidän sormenjälkensä ovat kaiketi taltioitu?

- On mahdollista. Kun he ovat saaneet lainvoimaisen hylsyn yhdessä maassa, he ovat vapaita kuin taivaan linnut yrittämään jossakin muualla.

- Sormenjälkirekisteri Eurodac on ihan pelleilyä. Jos sinne jälkiä saadaankin, eivät ne sieltä mihinkään etene. Eikä niitä yleensä edes oteta, koska sitten pitäisi itse ruveta tutkimaan hakemusta. Helpompaa tuupata seuraavan maan riesaksi, Halla-aho toteaa.

Seiska tavoitteli sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiää kommentoimaan aihetta. Pimiä pyysi kysymykset sähköpostilla, mutta jätti vastaamatta aiheeseen.