Jari Aarnio pääsi ääneen Suomen historian laajimmassa virkarikosjutussa: paljasti, miksi Helsingin huumepoliisi tyhjensi tietolähderekisterinsä!
Helsingin käräjäoikeudessa jatkettiin tänään tiistaina (13.11.) Suomen historian laajimman virkarikosoikeudenkäynnin käsittelyä. Virkarikoksista epäillään useita henkilöitä sekä entisestä, että nykyisestä poliisiylijohdosta.
Epäillyt rikokset liittyvät Helsingin huumepoliisin entisen kohupäällikön Jari Aarnion väitettyyn tietolähteiden rekisteröimisen laiminlyömiseen. Aarnio itse on syytettynä tietolähteiden rekisteröinnin laiminlyömisestä, ja muu poliisijohto siitä, ettei Aarnion osaston toimintaa valvottu.
Aarnio kiistää syytteet. Hänen mukaansa selkeää ohjeistusta ei ollut, ja vähäiset annetut ohjeet olivat epäselviä ja tulkinnanvaraisia.
Yksi syyttäjän pääväitteistä on se, että Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi toimi laittomasti, kun huumepoliisi tuhosi tietolähteet rekisteristään viime vuosikymmenen vaihteessa, ja sen jälkeen tietolähteet jätettiin vuosiksi rekisteröimättä.
Aarnio pääsi tänään ääneen ja avasi, miksi tietolähderekisteri tyhjennettiin.
- Rekisterissä olleet henkilöt olivat antaneet suostumuksensa siihen, mutta vuoden 2007 virkarikosoikeudenkäynti aiheutti sellaisen mediamyrskyn, että nämä henkilöt halusivat nimensä pois rekisteristä, Aarnio perusteli.
Aarnion mukaan henkilöiden poistaminen rekisteristä oli myös poliisijohdon tiedossa.
- Mielestäni asia oli sellainen, ettei se olisi mitenkään voinut pysyä salassa poliisihallinnon sisällä. Uskon, että se oli kaikille selvää jo etukäteen, että niin saattaisi mediamylläkän jälkeen käydä, ja niin siinä kävi, Aarnio kertoi viitaten väitteeseen, jonka mukaan rikolliset halusivat itse nimensä poistettavan rekisteristä.
Aarniota syytettiin virkarikoksista ensimmäisen kerran vuonna 2007, jolloin hänen väitettiin muun muassa katsoneen omien tietolähteidensä rikoksia läpi sormien. Lisäksi syytettyinä oli useampi hänen alaisensa. Tietolähteet olivat tuolloinkin tapetilla. Aarnion todettiin kuitenkin syyttömäksi ensimmäisessä häneen kohdistuneessa rikostutkinnassa reilu 10 vuotta sitten.
- Se, että olisin katsonut omien tietolähteiden touhuja läpi sormieni, tutkittiin huolella vuoden 2007 virkarikosoikeudenkäynnissä, eikä yhtä ainutta sellaista tapausta löydetty, Aarnio sanoi.
Aarnio kertoi myös, että hän oli itse aloittamassa Suomen ensimmäistä tietolähderekisteriä Helsingin poliisille 2000-luvun alussa. Hän kertoi kiertäneensä ulkomailla perehtymässä, miten asiat siellä hoidettiin, ja löytäneensä sitä kautta mallin, joka sopi Helsinkiin. Aarnion mallissa tietolähteitä rekisteriin kirjasi yksi henkilö, mutta hän ei saanut tietää tietolähteen henkilöllisyyttä, vaan henkilö kirjattiin rekisteriin Aarnion määrittämällä koodinimellä.