Jaakko Teppo heitti yli 5000 keikkaa – tällainen isä hän oli pojilleen
Kuplettilaulajalegenda ja kansantaiteilija oli paljon poissa kotoa. Nyt Ilja Teppo kertoo, millainen isä koko kansan Jaska oli.
Suomen kuuluisimpiin kuplettilaulajiin lukeutuva Jaakko Teppo menehtyi helmikuussa 71 vuoden iässä. Hänen perintönsä elää ja voi kuitenkin hyvin.
Ympäri Suomea kiertää parhaillaan kansantaiteilijasta kertova musiikkinäytelmä. Jaska – Jaakko Tepon elämästä nähtiin keskiviikkona (13.11.) Lahden Sibeliustalossa, joka oli lähes ääriään myöten täynnä.
– Isän kuoleman myötä näytelmä avautuu nyt todella herkällä tavalla. Tämä on sellainen tarina, jonka haluamme velipojan ja työryhmän kanssa esittää kaikille suomalaisille. Sen vuoksi täällä ollaan, Ilja Teppo kertoo Seiskalle.
– Kyseessä on sikäli erilainen Jaakko Teppo -näytelmä, että tässä saa sekä nauraa että itkeä. Kannattaa ottaa kaiken varalta Nessu-paketti mukaan.
Valtavan suosittu
Iisalmessa vuonna 1953 syntynyt Jaakko Teppo singahti kansansuosikiksi 1970-luvulla voitettuaan kuplettilaulun Suomen mestaruuden. Karismaattisen lavaesiintyjän suosio voimistui 1980- ja 90-luvuilla, jolloin hän oli suosionsa huipulla.
Hän oli meille erittäin läheinen ystävä ja isä.
Yli kolme vuosikymmentä suomalaisia viihdyttänyt Jaakko Teppo myi urallaan hurjat 600 000 levyä ja heitti arvioiden mukaan yli 5000 keikkaa. Vuonna 2002 Tepolle myönnettiin saavutuksistaan opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinto.
Millainen isä koko kansan Jaska oli omille pojilleen?
– Paras, paras isä. Vaikka hän oli aktiiviuransa aikana paljon poissa kotoa, niin se aukko täytettiin myöhemmin. Hän oli meille erittäin läheinen ystävä ja isä. Meillä oli täydellinen isä-poika-suhde, Ilja sanoo silmät kosteina.
”Aikamoisia urotekoja”
Ruikonperän multakurkkuna tunnettu Teppo muistetaan erityisesti elämänmakuisista maaseutulauluistaan, jotka koskettivat kansalaisten syviä rivejä. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuvat Työttömän laulu, Hilma ja Onni sekä Pamela.
Ehkäpä sieltä on tullut jotain meille pojillekin, mutta olemme omia yksilöitämme.
– Isä ylsi kyllä aikamoisiin urotekoihin omalla sarallaan. Ehkäpä sieltä on tullut jotain meille pojillekin, mutta olemme omia yksilöitämme, Ilja vastaa kysyttäessä, kuinka paljon kansantaiteilijan geenejä on kulkeutunut jälkipolvelle.
Jaakko Tepon menestyksekäs ura tyssäsi 1995 aivoinfarktiin. Sen jälkeen koittivat eläkepäivät, joita Teppo vietti kuolemaansa saakka Joensuussa.
– Maaseututarinoiden sanansattaajaa ei ole sen jälkeen löytynyt. Maaseudulla varsinkin ne tarinat menevät sukupolvelta toiselle. Ne ovat jotakin sellaista kulttuuriperimää, jota vastaavaa ei ole.
