Iiro Seppänen selätti masennuksen – "Olen haudannut veljen ja 50 kaveria"
Entinen julkkistaikuri ja extreme-lajien moniottelija kertoo Seiskan erikoishaastattelussa menetyksistään.
Taikurilegenda Iiro Seppänen saavuttaa tulevana sunnuntaina 50 vuoden rajapyykin.
Video: Iiro Seppänen selätti vaikeudet
Sadan hengen juhlat katalonialaisella viinitilalla Espanjassa pitävät sisällään monta kohtaamista, joskin juhlakalu itse ei välittäisi tehdä itsestään suurta numeroa.
– Ei kyse ole niinkään minusta, vaan ihmisistä, joita elämässäni on ollut näinä vuosikymmeninä, Iiro toppuuttelee nykyisestä Englannin-kodistaan käsin.
Selviytyminen ihme
Taikominen toi Iiron rytinällä suomalaisten tietoon jo 1990-luvun alkupuolella ja nuori mies esiintyi tiuhaan tahtiin niin televisiossa kuin Seiskan sivuilla.
Selviytyminen viisikymppiseksi on Iiron kohdalla ihme, mutta niin on myös henkinen selviytyminen läpi elämän kohtuuttomien menetysten.
Syöpä vei veljen
Iiron Kaapo-veli kuoli viisi vuotta sitten syöpään vain 37-vuotiaana. Iiro ei löytänyt mitään rohkaisevaa tsemppilausetta kuolemaa pelänneelle veljelleen, mutta kaikki tarpeellinen tuli sanottua.
Oma ura base-hyppyjen maailmassa merkitsi myös suurta määrää henkilökohtaisia menetyksiä.
– Voi sanoa, että olen haudannut 50 kaveria. Kaikki eivät olleet ystäviä, mutta kavereita kylläkin. Siinä oli paljon hautajaisia ja osassa myös suru-uutisen viemistä omaisille, Iiro kertaa.
Kohtuuton tragedia
Iiro tapasi espanjalais-saksalaisen vaimonsa Julian vuonna 2017 ja pari avioitui 2019.
Perheeseen kuuluu Julian poika edellisestä suhteesta sekä parin yhteinen tytär. Perhe menetti kaksi lasta, kun Julian ex-mies surmasi heidän liitostaan syntyneet kaksoset.
– Pitkään en käsitellyt menetyksiä, koska piti olla vahva muita varten. Lopulta surua oli alettava käsittelemään, kun se tuli ulos jo erilaisina ärtymisoireina. Parantuminen vaati vuosien terapian, Iiro kertaa.
Kaikki kohdattu johti myös masennukseen, joka vei intohimoisesti työntekoon suhtautuvan Iiron innon uuden luomiseen pois.
– Pariksi vuodeksi jumahdin tilaan, jossa en ollut luomiskykyinen. Onneksi olen saanut itseni takaisin kuntoon. Nyt tuntuu siltä, että haluan nimenomaan vaatia itseltäni entistä enemmän ja saada paljon aikaan, ennen kuin aika loppuu, Iiro suunnittelee.
Hän laskee, että parhaassa tapauksessa työvuosia on jäljellä vielä parikymmentä.
Elämää kipujen kanssa
Fyysisestä kunnosta huolehtiminen on Iirolle tärkeää ja välttämätöntäkin, sillä 2000-luvun alkupuolella päättynyt hyppyura vaati veronsa.
– Törmäsin pahasti vuoreen ja olisin myös voinut kuolla monella muulla hypyllä. Olen kohdannut monta pelkoa, mutta myös katsellut kuolemaa useasti lähietäisyydeltä, Iiro miettii.
Iiro ei pysty enää juoksemaan. Nilkassa, alaselässä ja niskassa on omat vammansa, jotka tuntuvat myös kipuina.
– En anna kivun määrittää elämääni, vaikka toki ne sitä varjostavatkin.
