Esko Roine saatteli siskonsa viimeiselle matkalle: "Surun päivä"
Tampereen Tuomiokirkko täyttyi suruvieraista, jotka saattelivat Eila Roineen viimeiselle matkalle. Yksi saattajista oli Esko Roine, Eilan veli.
Näyttelijä Eila Roineen hautajaisia vietettiin perjantaina 9.1. Tampereen tuomiokirkossa. Siunaustilaisuus oli kaikille avoin.
Arkistovideo: Seela Sella muistelee Eila Roinetta
Paikalle saapuneet näyttelijä Aliisa Pulkkinen ja Jotaarkka Pennanen muistelivat rakasta ystäväänsä lämmöllä.
– Meillä on Eilasta ihania muistoja. Hän oli hieno persoona. Poikamme piti Eilaa kuin omana mummonaan. Kun pojastamme myöhemmin tuli säveltäjä-kapellimestari, hän lahjoitti Eilalle oman sävellyksensä, Aliisa kertoi.
– Minä tein Eilan kanssa kolme vuotta yhdessä töitä Kuin ensimmäistä päivää -näytelmässä Tampereen teatterissa.
– Eila oli hyvin ystävällinen, ihana ja lämmin ihminen.
Kirjailija Tiina Nopolalla oli Eilaan erittäin läheinen suhde, asuihan hänen äitinsä samassa talossa Eilan kanssa.
– Tapasin Eilan vuosi, kaksi sitten. Muisteltiin menneit ja etenkin jo edesmennyttä siskoani Sinikkaa. Sinikka kirjoitti Eila ja Rampe -kirjoja nimenomaan Eilaa ajatelellen, Tiina kertoi.
– Eila oli aito, oma itsensä, ihana ja mieletön tyyppi.
Kirkkoon viime hetkellä kiiruhti näyttelijä Tuija Vuolle.
– Muistelen häntä rakkaudella. Meillä oli viime vuosina suunnitteilla, että tekisimme yhdessä töitä, mutta se ei koskaan toteutunut, Tuija pahoitteli.
Koskettava siunaustilaisuus
Tampereen Tuomiokirkossa Eila Roineen siunaustilaisuus alkoi Armas Järnefeltin Kehtolaululla.
Sen jälkeen laulettiin virsi Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hautajaisvieraille oli esitetty etukäteen toive yhdestä ruususta, ja tätä toivetta monet kunnioittivat kukkien laskun aikana.
Kukkien lasku tapahtui mieskuoro Euganin saattelemana.
Viimeisenä virtenä kuultiin Oi Herra, luoksein jää.
Loppumusiikiksi oli valittu Grace ja Glorie -näytelmästä tuttu sävellys. Kyseinen näytelmä oli Eila Roineen viimeisiä, ja se nähtiin Tampereen Teatterissa, jossa se oli kassamenestys.
Näytelmä oli komedia, vaikka se käsitteli kuolemaa. Näytelmä oli Eilalle erityisen rakas, ja näytelmästä oli otettu värssy myös hänen kuolinilmoitukseensa.
"Kaunis tilaisuus"
Saattoväki purkautui Tampereen Tuomiokirkosta haikeina.
– Siunaustilaisuus oli kaunis, Eila Roineen elämäkertakirjuri Antti Heikkinen kertoi.
– Eila oli juuri sellainen kuin hänen julkisuuskuvansa oli: lämmin, ihana, lahjakas ja älykäs, hyvin aito ihminen, Antti jatkoi.
– Muistelen Eilaa lämmöllä. Hän oli kaunis sielu, valonkantaja ja hän oli rohkaiseva ihminen. Tunsimme aina 90-luvun puolivälistä ja teimme paljon yhteistyötä, näytelmäkirjailija-ohjaaja Sirkku Peltola muisteli.
Veljen suru
– Tämä on surun päivän, Eila veli, näyttelijä Esko Roine totesi.
Hän oli tullut hautajaisiin lähes suoraan Espanjasta, jossa Esko on talvehtinut jo muutaman vuoden ajan.
– En itse ollut hautajaisjärjestelyissä mukana, mutta tilaisuus oli erittäin kaunis ja hyvin suunniteltu.
Esko kehui erityisesti mieskuoron osuutta, joka lauloi kukkien laskun ajan.
– Yleensä hautajaisissa ihmiset sanovat arkulla jotain epämääräisiä viimeisiä sanoja, jotka eivät edes kuulu kunnolla. Nyt sellaiset oli poissa, ja se oli hyvä niin, Esko iloitsi.
Eilan kutsuvieraille tarkoitetussa muistotilaisuudessa oli tarkoitus pitää muistopuheita.
