White Wall on yksi Suomen kalleimmista tv-sarjoista – näin se syntyi

Yle Areenaan ja TV2:lle palaava White Wall näyttää ison ja merkittävän suoratoistopalvelun alkuperäissarjalta. Kansainväliset raamit vaivatta täyttävä kahdeksanosainen teos on kuitenkin lähtöisin suomalaisista aivoista. Ne kuuluvat 48-vuotiaalle Aleksi Salmenperälle (Miehen työ, Paha perhe), joka on ollut jo yli kymmenen vuotta yksi Suomen kiinnostavimmista elokuvantekijöistä.

– Sain idean sarjaan nähtyäni tanskalaisen Michael Madsenin dokumentin Onkalo – säteilevä hauta, joka on kuvattu Suomessa. Ryhdyin pohtimaan, miten ydinjätteen varastoimispaikka pitäisi merkitä, ettei paikan löytäjä etenisi pidemmälle? Entä jos paikka on jo käytetty, joko tahallaan tai vahingossa? Salmenperä pohtii.

Aleksi kertoo sijoittaneensa tarinan alun perin Kanadan öljykentille vuoteen 2050.

– Tarinan lähtökohtana oli tilanne, jossa ydinenergia on pelastanut maailman. Eletään tavallaan uutta 1950-lukua, jolloin öljy oli halpaa. Nyt energia on halpaa, mutta samalla maailma uhkaa hukkua ydinjätteeseen. Pidin sitä hyvänä konseptina ja halusin lyödä rahoiksi myymällä tarinan amerikkalaisille, Salmenperä paljastaa.

Suunnitelma muuttui, kun Salmenperä pitchasi tarinan Roope Lehtiselle ja Mikko Pöllälle. Moskito Televisionin kautta sarjoja kuten Mustat lesket ja Ratamo tehnyt kaksikko oli juuri perustanut uuden Fire Monkey -tuotantoyhtiön, joka etsi draamakonsepteja kansainvälisille markkinoille.

– Mikko ja Roope ehdottivat, että tarina tuotaisiin tämän päivän Pohjoismaihin ja mukaan haettaisiin toinen yleisradioyhtiö Ylen lisäksi. Näin mukaan tuli Ruotsin SVT, joka halusi mukaan oman ohjaajansa, Anna Zackrissonin. Sovimme, että minä ohjaan ensimmäiset neljä ja hän loput neljä jaksoa. Tarinan skaalaaminen nykyaikaan oli fiksua, sillä tulevaisuuteen sijoittuvaa sarjaa ei olisi kyetty tekemään uskottavasti täällä.

Seitsemän miljoonan euron budjetilla lopulta valmistunut White Wall on yksi Suomen kalleimmista sarjoista. Vaikka tarina sijoittuu Pohjois-Ruotsiin, oli kuvaukset pakko tehdä Suomessa.

– Saimme merkittävästi rahaa Business Finlandilta, joka oli pakko käyttää täällä. Logistisestihan se ei ollut järkevää, koska jouduimme roudaamaan Ruotsiin sijoittuvassa sarjassa esiintyviä ruotsalaisia näyttelijöitä Suomeen, mutta minkäs teet, Aleksi nauraa.

Mukana on tunnettuja tähtiä useista Pohjoismaista, kuten ruotsalainen Vera Vitali (Arne Dahl, Bonusperhe) sekä Hollywood-elokuvissakin näytellyt norjalainen Aksel Hennie (Headhunters, Yksin Marsissa).

– Saimme juuri ne näyttelijät, jotka halusimme. Akselin olen tavannut aikanaan jo esikoispitkäni Lapsia ja aikuisia tiimoilta festarireissulla Norjassa. Eero Milonoffin mukaan saaminen oli puolestaan tärkeää myös SVT:lle, sillä Eero on Ruotsissa tunnettu nimi.

Tammikuussa 2016 sai ensi-iltansa yksi Salmenperän parhaista elokuvista, Talvivaaran kaivoksesta kertova Jättiläinen. Ohjaaja myöntää White Wallin vaikuttaneen sen tekemiseen.

– White Wall oli pöytälaatikossani jo ennen Jättiläistä. Sen kirjoittaminen innosti minua tarttumaan Jättiläiseen, jonka maailma ja maisema olivat tätä kautta tuttuja. Varmasti Jättiläinen jätti jonkun jäljen tapaan, jolla sitten ohjasin White Wallia, ainakin tiedostamattomalla tasolla, Aleksi pohtii.

Sarjasta on helppo hakea vertailukohtia myös brittiläiseen trilleriklassikkoon Pimeyden ytimessä (1985).

– Näin sarjan hyvin nuorena ja muistan sen kyllä tunnetasolla. Suoraa vaikutusta sillä ei kuitenkaan ollut White Wallin kirjoittamiseen.

Kuten niin moni muukin lahjakas ohjaaja, Salmenperä pitää alkuperäissarjojen tekemistä vähintään yhtä mielenkiintoisena kuin elokuvia.

– Sarjoissa pystyy nykyisin luomaan taiteellisesti kunnianhimoisempaa kerrontaa. Niissä on myös enemmän aikaa käytössä, minkä ansiosta tarinaa ei tarvitse kuljettaa juosten. Jotkut sarjat voisivat toki olla lyhyempiäkin, sillä tarina ei aina kestää kahdeksaa tai kymmentä osaa. Itseäni kiinnostaisi tehdä neljä- tai viisiosainen kausi. Hahmojen kuljettaminen kahdeksan osan läpi vaatii käsikirjoittajalta paljon, sen huomasin myös White Wallissa, Aleksi tunnustaa.

Salmenperän viimeisin elokuva on Jussi-palkittu arvostelumenestys Tyhjiö (2018), jota kuvattin usean vuoden aikana ilman Elokuvasäätiön tukea. Vaikka talkoohenkinen prosessi oli rankka, Aleksi paljastaa kirjoittaneensa juonitiivistelmän Tyhjiö 2:ta varten.

­– Se ei kerro samoista hahmoista, mutta mukana on paljon samoja näyttelijöitä. Haluan, että tarina on tällä kertaa kompaktimpi ja se voidaan kuvata tiiviimmin.

Salmenperällä on kehittelyssä myös historiallinen juoksudraama. Sitä ennen ohjaaja tekee kuitenkin ensimmäisen nuorisoelokuvansa.

– Leffan työnimi on Kupla ja se kertoo 16-vuotiaasta Eveliinasta, jonka vanhemmat ovat eroamassa. Estääkseen eron Eveliina päättää lopettaa äitinsä avioliiton ulkopuolisen rakkaussuhteen keinoja kaihtamatta ja lupaa kysymättä.

White Wallin kaikki jaksot Yle Areenassa ja TV2:lla alkaen keskiviikkona 17. marraskuuta klo 19.15 alkaen.