Uutisankkuri Piia Pasanen ei päästä huonoja uutisia ihon alle: En halua kyynistyä"

Piia Pasanen aloitti Yle-uransa vuonna 1996 Urheiluruudun kesätoimittajana. Tuolloin hän pääsi uutislegenda Arvi Lindin oppiin, Arvi veti kesätoimittajakurssia. Piia kertoo, että suurin oppi, joka on tullut Arvilta sekä yliopistoaikaiselta opettajalta Liisa Manniselta, on hyvä suomenkielentaito. Se on lähtökohta koko työlle.

– Minulla on ollut etuoikeus tehdä töitä tuon ajan suurien nimien ja tähtien kanssa. Arvi Lind, Eva Polttila, Kari Toivonen ja Arto Nurmi olivat pitkäaikaisia ja näkyviä Yle-kasvoja. He ovat olleet minulle esikuvia ja suunnannäyttäjiä, ja näiltä konkareilta olen oppinut paljon. Rikkaus tässä työyhteisössä on se, että on monen ikäisiä kollegoita ja voimme puolin ja toisin oppia toisiltamme.

Piia on tehnyt uransa aikana monenlaista journalistista työtä. Hän on toiminut toimittajana Urheiluruudun lisäksi Aamu-tv:ssä ja tehnyt uutisiin reportaaseja ja raportteja sekä suoria lähetyksiä. Lisäksi Piia on nähty juontamassa muun muassa Tangomarkkinoita ja Linnan juhlia.

Ylen alkuajat opettivat hänelle paineensietokykyä ja toimimaan epävarmuuden alla, koska suorissa lähetyksissä mitä vaan voi tapahtua, aiheet tai aikataulut voi muuttua. Nykyisin Piia on myös tuottaja.

– Uutisankkurin työ perustuu ymmärrykseen siitä, mikä uutinen on ja miten sen tiivistää, sekä mikä on olennaista. Uutiset ovat leipälajini. Koen, että olen toimittaja enkä viihdekasvo. Kuitenkin työni sallii monipuolisen työskentelyn, ja se on ammatillisesti rikastuttavaa.

Judi Dench ei enää näe lukea käsikirjoituksia: ”Siihen on vain sopeuduttava”

Katastrofien keskellä

Uutisankkurina Piia on niin sanotusti katastrofien keskellä, koskaan ei tiedä mitä maailmalla tapahtuu. Nykyisin hän hätkähtää melko vähästä, mutta on useita tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet häneen ja päässeet ihon alle. Viime vuosien aikana olleen koronapandemian hän koki surrealistisena. Ukrainan sodan aikaan siviilien kohtalot ja järkyttävät kuvat joukkosurmista tulivat uniin saakka. Ja viimeisimpänä hänen työpöydällään on ollut myrskyisä politiikan kesä, joka on herättänyt koko Suomen kansan kesken keskustelua.

– En halua ajatella, että minusta tulisi ikinä kyyninen tai tunteeton ihminen. Ammattirooli auttaa suojaamaan ja suodattamaan tässä asiassa, ettei kaikki pääse ihon alle. Totta kai, kun olemme inhimillisiä ihmisiä, osa asioista tuntuu enemmän.

Yksi tapahtuma 12 vuoden takaa on jäänyt erityisesti mieleen. Norjassa Utøyan saarella ja Oslossa tapahtuneet terrori-iskut Anders Breivikin toimesta.

– Olin juuri silloin töissä, kun se alkoi. Kaikki lähti liikkeelle autopommi-iskusta Norjassa ja lopulta illalla nuoret uivat pakoon Utøyan saarelta. Se oli todella kylmäävää ja järkyttävää. Sen jälkeen tulivat selvinneiden ja läheisten tarinat. Se pysäytti ja oli itselleni todella intensiivistä.

Toimittajien ja uutisankkureiden työt ovat usein julkisia. Uutisankkurina saa myös toisinaan palautetta, joskus se on hyvää ja rakentavaa ja sitten toisinaan taas ei. Piia on myös saanut osansa kurapostista, mutta kertoo sitä tulevan verrattain vähän. Säännöllisesti hänelle tulee käsin kirjoitettuja kirjeitä, joissa kritisoidaan häntä päästä varpaisiin.

– Eihän sitä kukaan halua haukkuja, pilkkaa tai rumia sanoja. En allekirjoita sitä, että pitäisi kestää kaikki, kun teet julkista työtä. Samat käytöstavat koskevat kaikkia.

Manuela Bosco kertoo tv:ssä yllättävästä aamurutiinistaan: ”Vietän hetken alttarini ääressä”

Vaikeita valintoja

Piian uran yksi kohokohta oli vuoden 2000 Sydneyn olympialaiset. Hän oli aloittanut uutisissa vuotta aiemmin ja oli reportterina kisoissa. Tuona vuonna Arsi Harju voitti olympiakultaa kuulantyönnössä ja Piia pääsi haastattelemaan häntä kisan jälkeen.

– Tunnelma tuollaisella stadionilla on uskomaton ja ainutlaatuinen. Lisäksi olen saanut tehdä monenlaisia muita positiivisia juttuja, kuten Linnan juhlat, Tangomarkkinat ja Nenäpäivä. Nenäpäivä-matka Boliviaan on jäänyt mieleen, ja syksyllä pääsenkin taas juontamaan ohjelmaa.

Piia on kerännyt suoran bingorivin myös vaalien suhteen, hän on ollut mukana eurovaaleissa, kuntavaaleissa, alueavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja presidentin vaaleissa.

– Välillä joutuu painiskelemaan asian kanssa, että onko oikein laittaa jotain hilpeää uutislähetykseen, jossa esimerkiksi käsitellään koronakuolemia. Toisaalta ihmiset haluavat myös jotain muuta ja se kertoo siitä kirjosta, mitä kerromme.

Huumori vastapainona

Pohjois-Savosta kotoisin oleva Piia kokee, että uutistyö on hänelle sopiva, koska hän on suorittajapersoona. Hän ei pidä liian pitkästä jahkailusta, vaan pitää siitä, että asiat hoituvat. Uutistyön mielekkyys löytyy siitä, että jokainen päivä on erilainen ja jokainen päivä alkaa ja päättyy. Hän on nopea liikkeissään ja on parhaimmillaan tilanteissa, joissa on mahdollisuus siihen, että kaikki menee pieleen. Uutislähetyksen jälkeen Piia laittaa koneen kiinni ja suuntaa kotiin.

Vastapainona hektiselle työlle Piia kertoo ystävät, huumorin ja hauskuuden. Hän rakastaa ruoanlaittoa ja leipomista. Arkivapailla Piia kertoo ehtivänsä hoitaa juoksevia asioita ja urheilla.

Piia on naimissa MTV Uutisten vastaavan päätoimittajan Tomi Einosen kanssa, ja heillä on kaksi lasta. Alkukesästä heidän esikoispoikansa kirjoitti ylioppilaaksi. Keväällä Piia täytti pyöreitä, kun 50 vuotta kilahti mittariin.

– Päätin, että vietän tänä vuonna juhlavuotta. Pyrin tekemään mahdollisimman paljon kivoja ja mielekkäitä asioita ja hankkimaan elämyksiä. Esikoispoikani ylppäreiden jälkeen suuntasimme Italiaan. Se oli 50-vuotis toivematkani. Olen käynyt paljon konserteissa, koska musiikki on livenä parasta, esimerkiksi keväällä kävin Beyoncen ja Måneskinin keikoilla.