Underground-elokuvan legenda Kenneth Anger on kuollut – Martin Scorsesen idoleihin kuulunut ohjaaja loi pohjan musiikkivideokerronnalle

Legendaarinen elokuvantekijä, taiteilija, kirjailija, okkultisti ja vastakulttuuri-ikoni Kenneth Anger on kuollut 96-vuotiaana.

Yhdysvaltalaisen Angerin maine perustuu pitkälti hänen vuosina 1947-1981 tekemiinsä yhdeksään lyhytelokuvaan, jotka on editoitu myös Magick Lantern Cycle -nimiseksi antologiaelokuvaksi. Lyhäreistä kuuluisimmat ovat 1947, 1954, 1963 ja 1969 valmistuneet Fireworks, Inauguration of the Pleasure Dome, Scorpio Rising ja Invocation of My Demon Brother sekä 1967-1972 kuvattu mutta vasta 1981 julkaistu Lucifer Rising.

Anger herätti välitöntä huomiota, kiukkua ja kauhua Fireworksilla, jonka hän kuvasi 19-vuotiaana vanhempiensa talossa näiden ollessa poissa viikonloppuna. Avoimesti homoeroottinen ja hätkähdyttävää väkivaltakuvastoa sisältävä unielokuva keräsi nopeasti mainetta ja ihailijoita, joihin kuuluivat muun muassa Jean Cocteau, James Whale sekä seksitutkija Alfred Kinsey, joka lunasti elokuvasta esityskopion johtamansa Sex Research Instituten kokoelmiin.

Vaikka Anger pysyi lähes koko uransa ns. underground-ohjaajana, voidaan Scorpio Risingia pitää hänen läpimurtonaan. Puolituntisessa elokuvassa lihaksikkaat ja nahkaan pukeutuneet moottoripyöräjengiläiset valmistautuvat kilpa-ajoihin.

Anger sekoittaa yhteen kuvavirtaa miehistä, pyöristä, kiiltävästä kromista, pulp-sarjakuvista, hakaristeistä ja muista natsisymboleista, sekä seksuaalista sadismia, okkultismia ja kuolemaa. Ääniraidalla pauhaa ensimmäisen kerran elokuvahistoriassa kokoelma aikansa suosituimpia pop- ja rock-kappaleita. Ja juuri se tekee Scorpio Risingista niin merkittävän.

Martin Scorsese kertoo olleensa kuin puulla päähän lyöty nähtyään Scorpio Risingin ensi kerran. ”Siinä oli nyt Kenneth Angerin elokuva, jota oli pyöritetty oikeusistuimissa siveettömyydestä syytettynä, mutta kukaan ei näyttänyt valittavan siitä, että hän oli käyttänyt noita uskomattomia Elvis Presleyn, Ricky Nelsonin ja The Rebelsin kappaleita. Siitä sain ajatuksen käyttää aina sitä musiikkia, jota todella tarvitsin”, Scorsese muistelee Scorsese on Scorsese -kirjassa.

Elokuvan myötä Angerin ihailijakuntaan liittyivät myös David Lynch ja John Waters, jotka näkivät elokuvan jo 1960-luvulla. Myöhemmistä ohjaajista Anger-uskovaiseksi on tunnustautunut esimerkiksi Nicolas Winding Refn, joka laittoi Ryan Goslingin selkään Scorpio Rising -tunnuksen vuoden 2011 mestariteoksessaan Drive.

Erityismaininnan ansaitsee myös painajaismainen Invocation of My Demon Brother, johon Angerin hyvä ystävä Mick Jagger sävelsi musiikin Moog-syntetisaattorilla. Psykedeelinen, satanistista hautajaisseremoniaa seuraava elokuva on lähempänä modernia videotaidetta ja musiikkivideoestetiikkaa kuin mikään, mitä oltiin siihen saakka tallennettu kameran läpi.

Lincoln Centerin elokuvayhdistyksen johtaja Dennis Lim onkin myöhemmin todennut Angerin editointi- ja musiikinkäyttötavan ennakoineen musiikkivideokerronnan syntyä vuosikymmeniä etukäteen. Nykyisin osa Angerin klassikoista, kuten Scorpio Rising, on liitetty mukaan Yhdysvaltain kongressikirjaston kansalliseen elokuvarekisteriin.

Ysäriteknon kuninkaista tehtiin kiehtova dokumentti – The KLF ihastutti ja vihastutti tempauksillaan

Elokuvien lisäksi Anger tuli kuuluisaksi pahamaineisesta Hollywood Babylon -kirjasta, joka on inspiroinut myös Damien Chazellen viime vuonna valmistunutta elokuvaa Babylon. Hollywoodin kultakauden rujoimpia ja raadollisimpia rikoksia ja tragedioita yksien kansien väliin kerännyt kirja julkaistiin alun perin Ranskassa 1959 ja Yhdysvalloissa 1965, jonka jälkeen se kiellettiin kymmeneksi vuodeksi.

Uusintajulkaisun 1975 myötä Anger innostui kirjoittamaan jatko-osan, 1984 ilmestyneen Hollywood Babylon II:en, joka ei kuitenkaan saanut yhtä hyvää vastaanottoa.