Sointu ja Topi Borgin isä toimii presidentinvaalien kommentaattorina – näin hän uskoo ensimmäisellä kierroksella käyvän
Politiikan tutkija Sami Borg on toiminut vaalikommentaattorina presidentinvaaleissa 1990-luvulta saakka.
Sami Borg on tuttu näky Ylen vaali-illoista. Politiikan tutkija ja Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) tutkimuspäällikkö on toiminut vaalikommentaattorina presidentinvaaleista 1994 lähtien. Hän on jälleen kommentaattorina presidentinvaalien 2024 tulosillassa, joka esitetään vaalipäivänä TV1:llä sunnuntaina 28. tammikuuta kello 19.30 alkaen.
Borg muistaa hyvin ensimmäiset vaalinsa tv-pestissä.
– Ne olivat ensimmäiset nykymuotoiset presidentinvaalit, eli suorat kaksivaiheiset kansanvaalit. Vaaleista ennakoitiin aika jännittäviä ja tulos oli yllättävä, Borg muistelee.
Suorassa kansanvaalissa ääni annettiin ensimmäistä kertaa suoraan presidenttiehdokkaalle ilman valitsijamiehen välitystä. Presidentiksi valittiin toisella kierroksella Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Martti Ahtisaari (1937–2023), kun kukaan ehdokas ei saanut ensimmäisellä kierroksella yli 50% annetuista äänistä.
Ahtisaari sai 6. helmikuuta 1994 järjestetyllä toisella kierroksella yli 1,7 miljoonaa ääntä (53,9%) ja vastaehdokas, RKP:n Elisabeth Rehn 1,4 miljoonaa ääntä (46,1%).
Tänä vuonna presidentin paikkaa tavoittelevat Mika Aaltola (Valitsijayhdistys), Hjallis Harkimo (Liike Nyt), Sari Essayah (Kristillisdemokraatit), Olli Rehn (Valitsijayhdistys, Keskusta), Jutta Urpilainen (Sosiaalidemokraarit), Li Andersson (Vasemmistoliitto), Jussi Halla-aho (Perussuomalaiset), Pekka Haavisto (Valitsijayhdistys, Vihreät) ja Alexander Stubb (Kokoomus).
Borgin mukaan vuoden 2024 presidentinvaaleissa mennään todennäköisesti toiselle kierrokselle. Suuria kannatuslukuja on nähty loppuvuoden 2023 ja alkuvuoden 2024 mittauksissa toistaiseksi vain kärkiehdokkailla, Stubbilla ja Haavistolla.
– Presidentinvaalit ovat varmaan helpommat seurattavat yleisölle. Vaalistudiossa ei ole hurjan paljon ehdokkaiden tulosten lukemista, vaan on enemmän ehdokkaiden omia kommentteja ja näkemyksiä verrattuina esimerkiksi eduskunta- ja kuntavaaleihin, Borg sanoo.
Televisiossa esitetyillä yksilö- ja ryhmätenteillä on Borgin mukaan iso merkitys siihen, keitä katsojat äänestävät. Television lisäksi sosiaalisella medialla on suuri vaikutus, jos verrataan vuosikymmenien takaisiin presidentinvaaleihin.
– Siellä toistetaan ja linkataan niihin sisältöihin, joita täällä perinteisessä mediassa on: mitä kukin ehdokas on sanonut omassa yksilötentissä, tai menestyykö vai ei jossakin ehdokkaiden yhteisessä vaalikeskustelussa.
Ylellä on ollut perinteinen vaalikeskustelu, sekä yksilötenttejä. Viihdeohjelmien puolelta nähtiin Elämäni biisi, jossa oli mukana osa ehdokkaista. MTV3:lla on ollut tenttien lisäksi Ehdokkaat vs. Google, jossa presidenttiehdokkaat vastaavat heistä googletettuihin kysymyksiin ja Nelosella Luokan edessä, jossa ehdokkaat ovat koululaisten tentattavina.
Borgin mielestä sosiaalinen media on tavallaan jopa lisännyt vaalitenttien merkitystä, sillä ne ovat laajemmin esillä kuin aiemmin.
– Nyt informaatio on saatavilla sen jälkeen, kun keskustelu tai tentti on tapahtunut. Se on tarjolla suoratoistopalvelusta, ja siitä keskustellaan ja vaihdetaan mielipiteitä sosiaalisessa mediassa.
Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet jäi ilman Oscar-ehdokkuutta – tässä ovat keskeiset ehdokkuudet
Tulosillan juontajina ovat Ylen kokeneet uutisankkurit Piia Pasanen ja Matti Rönkä. Rönkä on juontanut presidentinvaalien tulosiltoja jo vuodesta 2006 lähtien, Pasanen vuodesta 2018. Asiantuntijoina ovat Sami Borgin lisäksi Ylen politiikan toimituksen päällikkö Paula Pokkinen ja politiikan toimituksen erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.
Tulosseurannan lisäksi luvassa on analyyseja, vaalivalvojaisten tunnelmia sekä Helsingin kaupungintalolle kokoontuneiden ehdokkaiden ensireaktiot tuloksiin.
Presidentinvaalit 2024: Tulosilta TV1:llä sunnuntaina 28. tammikuuta kello 19.30 alkaen.