Perjantai: Lotan on tehtävä sydäntäsärkevä valinta – palatako kotiin Lontooseen ja jättää muistisairas pappa?

Onko koti välttämättä vanhuksen paras paikka? Sean Ricksin vieraina ovat oman aviomiehensä omaishoitajana toiminut vanhushoidon asiantuntija, professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä, 74, sekä kirjailija, näyttelijä ja omaishoitaja Lotta-Sofia Saahko, 29, ja hänen pappansa Jorma Saahko, 86.

– Tämä on meillekin ajankohtainen kysymys. Voinko jättää papan ja palata Lontooseen? Muistilääkäri sanoi viimeksi eilen, että kun laulut ja muut virikkeet loppuvat, papan Alzheimer saattaa mennä huonompaan suuntaan, Lotta-Sofia Saahko pohtii.

Lotta ja pappa: Opettelemme elämään Alzheimerin kanssa

Hän saapui koronaa pakoon Valkeakoskella asuvan pappansa luokse Lontoosta kesken teatterialan maisterintutkinnon loppusuoraa keväällä 2020. Kun ei muutakaan tekemistä ollut, he perustivat lauluduon “Lotta ja pappa” ja nousivat hetkessä somejulkkiksiksi. Heidät valittiin Vuoden 2021 positiivisimmiksi suomalaisiksi.

Laitosmiehen työstä eläköityneellä papalla todettiin Alzheimer ja verisuoniperäinen muistisairaus vuosi sitten. Lotasta tuli papan virallinen omaishoitaja. Siitä hänelle maksetaan korvausta vajaat 200 euroa kuukaudessa.

Papan pahin pelko on, että hän joutuisi vanhainkotiin tai sairaalaan. Jos Lotta lähtee, ainoa vaihtoehto on kunnallinen vanhustenhoito.

– Määräaikaa lähtöpäätökselle ei ole, mutta nuoruus tikittää. Minulla ei ole täällä juuri muuta elämää kuin pappa, kun ystävät ja harrastukset ovat Lontoossa, Lotta sanoo.

– Toisaalta haluan tarjota hänelle kaiken elämänlaadun minkä voin. Pappa pärjäisi ehkä juuri vielä yksin, jos joku kävisi laittamassa lääkkeet dosettiin: söisi joka päivä perunaa, kaurahiutaleita ja ruisleipää – ja pyörittelisi peukaloitaan. Mutta onko se sitä elämää, mitä papalle haluan?

Kotihoitoa halutaan lisätä

Kotihoidon piirissä on yli 200 000 asiakasta, joista joillakin ei ole omaisia ollenkaan. Hoidon tarve kasvaa sitä mukaa, kun väestö vanhenee.  Lähes kaikki puolueet ovat aluevaalien alla linjanneet, että kotihoitoa tulisi lisätä.

Koko uransa ajan inhimillisen vanhustenhuollon puolesta puhunut professori emerita, geriatri Sirkka-Liisa Kivelä on eri mieltä. Hänestä yksinasuvien, liikuntakyvyttömien vanhusten pitäminen kotihoidossa rikkoo perustuslakia ja on suoranaista kaltoinkohtelua.

– Huonokuntoisenkin vanhan ihmisen oletetaan tulevan toimeen omin avuin yksin tai omaisten turvin mahdollisimman kauan ja kunnon edelleen heikentyessä puutteellisen kotihoidon turvin, Kivelä sanoo ja peräänkuuluttaa arvokeskustelua.

– Kyse on siitä, missä kunnossa olevia ihmisiä on inhimillistä hoitaa kotona. Kotihoito ja omaishoito on saatava laadullisesti kuntoon ja ympärivuorokautista hoivaa on lisättävä, hän linjaa.

Kivelä oli miehensä Mauri Akkasen omaishoitaja yli kahdeksan vuotta. Toukokuussa 2020 muistisairaudesta ja imusuoniston syövästä kärsinyt mies kuoli kotona vaimonsa käsivarsille.

– Ulkopuolista apua on tarjolla aivan liian vähän. Olihan se henkisesti raskasta, mutta myös fysiikkani oli pettää. Minulla on mennyt puolitoista vuotta, että olen toipunut fyysisesti omaishoidosta, Kivelä summaa.

30 asiakaskäyntiä päivässä

Meri Lantelan ohjaamassa Perjantai-dokkarissa 15 minuuttia olen sinun seurataan Sanna Granlundin työpäivää Raahen kotihoidossa. Kiire on hoitajan arkea. Sannalla on keskimäärin 15 minuuttia aikaa yhden asiakkaan luona. Asiakaskäyntejä saattaa yhden työvuoron aikana olla jopa 30. Sijaisten puute kiristää hoitajien työtahtia entisestään.

Sanna on dokumentin kuvaamisen jälkeen siirtynyt lähihoitajaksi yksityiselle puolelle. 2 200 euron bruttopalkasta ja 50 euron kuukausittaisesta tiimivastaavalisästä ei jäänyt tarpeeksi käteen.

– Raha ratkaisi. Minullakin on perhe ja talolaina maksettavana, Sanna toteaa.

Yle Perjantai: Pärjääkö vanhus kotona? Suora lähetys Yle Areenassa perjantaina 21.1. klo 16.30 ja Yle TV1:ssä samana iltana klo 21.05.