Näkökulma: Kauhu on taas pop – myös Oscareissa

Kauhu on yksi elokuvan menestyneimmistä lajityypeistä, jota on silti katsottu usein alaspäin Oscareissa ja muissa palkintoseremonioissa.

Tilanne muuttui 1974, kun Manaaja kaappasi ennätykselliset kymmenen Oscar-ehdokkuutta ja voitti niistä lopulta kaksi. Vielä suurempi vallankumous tapahtui 1992, kun Uhrilampaat vei kotiin ”Ison Viisikon” eli parhaan elokuvan, ohjauksen, mies- ja naispääosan sekä käsikirjoituksen Oscarit.

Vuonna 2018 Jordan Peelesta tuli ensimmäinen afroamerikkalainen, joka on voittanut Oscarin alkuperäisestä käsikirjoituksesta. Mikä parasta, kyseessä oli kauhuelokuvaksi naamioitu poliittinen käsikranaatti Get Out, joka yhdisti klassisia genre-elementtejä Trumpin rasistisesta Amerikasta ammentavaan yhteiskuntakritiikkiin.

Myös tänä vuonna Oscareissa rikotaan lasikatto, kun ranskalainen Coralie Fargeat tavoittelee The Substance -elokuvalla parhaan elokuvan, ohjauksen ja käsikirjoituksen pystejä. Yksikään naiselokuvantekijä ei ole aiemmin yltänyt samaan selvästi kauhuksi luokiteltavalla elokuvalla. Eikä The Substance ole pelkästään sitä, vaan myös nykyajan kauneusihanteita ja naisten itsevihaa ankaralla kädellä ruoskiva yhteiskuntasatiiri. 

Saavutus on historiallinen vaikka Fargeat ei lopulta voittaisikaan yhtään Oscaria. Himoittu pysti menee sen sijaan lähes satavarmasti pääosassa elämänsä hienoimman roolin tekevälle 62-vuotiaalle Demi Moorelle.

Äärimmäisyydestään huolimatta The Substance on ollut ilahduttavan suosittu myös Suomessa, jossa sen on nähnyt elokuvateattereissa jo yli 40 000 ihmistä. Vielä suurempaan menestykseen on yltänyt Robert Eggersin kolkko ja komea uusintaversio saksalaisen mykkäkauhun klassikosta Nosferatu, joka on houkutellut teattereihin peräti 80 000 suomalaista.

Myös Nosferatulla on neljä Oscar-ehdokkuutta, jotka ovat kuvauksesta, tuotanto- ja pukusuunnittelusta sekä maskeeraus- ja hiussuunnittelusta. Jälkimmäinen kuuluu itseoikeutetusti The Substancelle, mutta Oscar-diktaattorina jakaisin loput palkinnot Nosferatulle.